Ruma Jeesus riepoi kirkkoherraa sata vuotta sitten – seurakunta pohtii yhä, mihin kansalta piilotetun alttaritaulun voisi sijoittaa

Iitin kirkon alttaritaulu pidettiin pitkään tapulissa piilossa.

Kirkkotaide
Jeesuksen kasvot alttaritaulussa
Jaakko Helminen

Se näyttää ensi katsomalla ihan tavalliselta alttaritaululta. Jeesus kohoaa kuvassa kohti taivasta taustallaan avoin hautakammio. Etualalla on joukko kauhistuneita sotilaita.

Kun sitä katsoo tarkemmin, yhdellä sotilaista on kaksi vasenta kättä. Jeesuksen kaula näyttää oudolta ja toinen poski on selvästi toista suurempi, ihan kuin hänen hammastaan särkisi. Myös vartalon mittasuhteissa on toivomisen varaa.

– Jeesus näyttää hiukan pyöreämmältä kuin yleensä häntä kuvaavissa teoksissa. Taulu ei herätä pyhyyden tunnetta tai tarvetta hiljentyä, kuten mielestäni alttaritaulun kuuluu tehdä, sanoo Iitin kirkon vt. kirkkoherra Henna Huppunen.

Samaa mieltä oli Huppusen sadan vuoden takainen kollega, Iitissä kirkkoherrana toiminut Johan Samuel Pajala. Hänen mielestään taulu oli ruma ja tummasävyinen, ja hän siirrätti sen pois. Taulu sai väistyä Felix Frangin maalauksen tieltä, kun kirkkoa remontoitiin vuonna 1917.

Jeesus näyttää hiukan pyöreältä. Taulu ei herätä pyhyyden tunnetta tai tarvetta hiljentyä.

Henna Huppunen

Vanha taulu siirrettiin aluksi kirkon sivuseinälle, mutta ennen talvisotaa se vietiin tapuliin piiloon ihmisten silmiltä. 1950-luvun lopulla se päätyi Iitin kotiseutumuseoon, koska Iitin seurakunnalla ei ollut tarjota taululle asianmukaisia tiloja.

Nyt maalausta ollaan palauttamassa takaisin kirkkoon.

"Omaperäisen näköinen"

Alttaritaulu on peräisin vuodelta 1830, ja sen on tehnyt itseoppinut taidemaalari Carl Peter Elfström. Iittiläisiä perinteitä vaaliva Sjögren-seura otti asiakseen tuoda alkuperäisen alttaritaulun takaisin kirkkoon ja ihmisten nähtäville. Seurassa ollaan eri mieltä maalauksen rumuudesta.

– Se edustaa kansanomaista kirkkotaidetta. Nykyinen Frangin maalaus Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta on paljon rumempi ja tummempi, sanoo A.J. Sjögren -seuran erikoisasiantuntija ja kunniajäsen Marja Pullinen.

Seura teki vanhasta taulusta konservointisopimuksen Valamon luostarin konservointilaitoksen (siirryt toiseen palveluun) kanssa. Maalaus toimitettiin Heinävedelle viime syksynä, ja sen konservointiin on kulunut jo useampi viikko.

Nykyinen maalaus Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta on paljon rumempi ja tummempi.

Marja Pullinen

Taulu oli erittäin likainen ja maalit paikoittain hilseilleet. Vuodet kellotapulissa kohtelivat taulua kaltoin, sillä sitä säilytettiin lämmittämättömissä tiloissa.

– Kangas on elänyt kosteuden ja lämpötilan vaihteluiden vuoksi, eivätkä maalikerrokset ole pysyneet mukana tässä vaihtelussa. Maalin irtoaminen voi myös johtua siitä, että pohjatyöt on tehty puutteellisesti. Maalauskangasta ei ehkä ole käsitelty oikein ennen pohjustusta ja maalaamista, kertoo konservaattori Anna von Numers.

Konservaattorit pitäytyvät ottamasta kantaa kuvan taiteellisiin ominaisuuksiin. Anna von Numers epäilee, että Elfström on nähnyt ehkä kuvan ulkomaisesta alttaritaulusta ja tehnyt siitä oman versionsa.

– Onhan se Jeesus aika omaperäisen näköinen, hän toteaa.

Kaksi alttaritaulua
Carl Peter Elfströmin maalaus vasemmalla, Felix Frangin oikealla.Jaakko Heinonen ja Arto Kuorikoski

Useita tauluja eri puolilla Suomea

Myös teologian tohtori, post-doc-tutkija Arto Kuorikoski pitää teosta tyypillisenä, melko kankeana itseoppineen taidemaalarin tuotoksena.

– Kaula on erikoisesti muotoiltu, ja kasvojen piirteissä on naivistinen ote. Vartalon kokonaishallinta ja käärinliinojen poimutukset eivät ole ihan parasta luokkaa, Kuorikoski arvioi.

Taulun maalannut ruotsalaislähtöinen Elfström ei ollut varsinainen taidemaalari vaan käsityöläinen. Hän oli melko tuottelias, sillä hänen taulujaan löytyy useista kirkoista ympäri maan. Iitin teoksen kanssa samantyyppisiä maalauksia on esimerkiksi Porvoon ja Nurmijärven kirkoissa.

– Sama tyyli toistuu monissa töissä. Itseoppineet taiteilijat saattoivat yhdistellä malleja esimerkiksi kirjoista, minkä vuoksi anatomiset jutut eivät ehkä ole ihan kohdallaan, Kuorikoski toteaa.

On yllättävääkin, että hän on saanut taulun sinne, koska kilpailu oli kovaa.

Arto Kuorikoski

Oulusta puolestaan löytyy taiteilijan varhaisempi, vuonna 1808 valmistunut teos. Kuorikoski pitää erikoisena sitä, että aikaisempi teos näyttää myöhempiä töitä paremmalta.

– Se on aika haasteellinen ja voi olla, että se on kopioitu toisesta kuvasta. Se on ollut kaiketi palaneessa tuomiokirkossa alttaritauluna. On yllättävääkin, että hän on saanut taulun sinne, koska kilpailu oli kovaa.

Konservointi maksaa 10 000 euroa

Elfström oli viimeisiä käsityömaalareita Suomessa. Pian 1830-luvun jälkeen taidemaalarit alkoivat käydä kunnollisia taidekouluja. Sellaisen kävi 1870-luvulla myös Felix Frang, Iitin kirkon nykyisen alttaritaulun isä. Hän haki muiden koulutettujen taidemaalarien tapaan oppia töihinsä myös ulkomaanmatkoilta.

– Iitin nykyinen maalaus on jämäkästi toteutettu, Jeesuksen asento on luonteva ja hänellä on vahva ilme. Taulussa on dynamiikkaa, kun ryövärit on asetettu vastakkain. Ihmisiä on hyvin paljon ja heillä on ekspressiiviset ilmeet, Kuorikoski sanoo.

Iitin nykyinen maalaus on jämäkästi toteutettu, Jeesuksen asento on luonteva ja hänellä on vahva ilme.

Arto Kuorikoski

Myös Iitin seurakunnan nykyinen kirkkoherra pitää Frangin maalausta onnistuneena.

– Vaikka ristillä kärsivä Jeesus on teoksena karu, se puhuttelee. Viittaan siihen usein saarnoissani. Siinä on aitoja ihmisiä ja sopiva tunteiden kirjo, sanoo kirkkoherra Henna Huppunen.

Iitin kirkon entisen alttaritaulun konservointiin kuluu aikaa vielä muutama viikko. Konservoinnin kustannusarvio on yli 10 000 euroa. Kirkkohallitus myönsi avustusta maalauksen konservointiin valtionrahoituksesta 4 100 euroa.

Tarkoitus on, että konservoitu taulu pääsisi takaisin kirkkoon ja yleisön nähtäville jo tänä vuonna. Tarkempi sijainti kirkossa on vielä auki.