Tutkija Pisa-tuloksesta: Pojat eivät aina kerro huolistaan

Tutkijan mukaan koulutuksen kelkasta tipahtaminen voi olla yhtenä syynä siihen, että parikymppisenä asiat voivat nuorella miehellä olla aiempaa heikommin.

nuoret
pojan siluetti
AOP

Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat pojat ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä.

Nuorisotutkimusseuran tutkijan Antti Kivijärven mukaan tutkimustulokset poikien tyytyväisyydestä elämäänsä on hieno asia, mutta hänen mukaansa tuloksiin olisi syytä suhtautua maltillisesti. Hän sanoo, että pojat eivät tyypillisesti ole yhtä halukkaita kertomaan kyselyissä ikävistä asioista tai siitä, jos elämässä on huolia ja murheita.

– Se on sukupuolista oppimista. Pojat kasvavat sellaiseen kultuuriin, jossa ei valiteta tai kerrota ikävistä asioista. Tytöillä on taas enemmän puhumisen kulttuuria ja osataan kertoa omista asioista, mikä painaa, sanoo Kivijärvi.

Tuoreet tulokset perustuvat oppilaiden antamiin vastauksiin. Kivijärven mukaan tulos on poikien ilmoittama kokemus, mutta tärkeää olisi tehdä vertailua elämän muiden osa-alueiden kanssa, ovatko tulokset yhtä hyviä muualla. Aiemmin Pisa-tutkimuksissa on herännyt huoli esimerkiksi suomalaispoikien heikosta koulumenestyksestä tyttöihin verrattuna.

– En usko, että poikien ongelmat jotenkin mitätöityisivät tällä tyytyväisyystuloksella, sanoo Kivijärvi.

Teini-ikäisenä menee hyvin, mutta parikymppisenä huonosti – miksi?

Siinä missä teini-ikäiset pojat näyttäytyvät tutkimuksen perusteella elämäänsä tyytyväisinä, voi toisinaan lukea parikymppisistä miehistä täysin erilaisessa tilanteessa. Esimerkiksi viime syksynä julkaistun koulutusvertailun mukaan yli 20 prosenttia parikymppisistä miehistä on työttömänä, kokonaan työvoiman ulkopuolella, eikä osallistu koulutukseen.

Kivijärvi muistuttaa, että valtaosa nuorista miehistä pärjää edelleen elämässään oikein hyvin. Hänen mukaansa osa nuorista tippuu kyydistä peruskoulun jälkeen, jos toisen asteen koulutuspaikkaa ei löydy.

Hänen mukaansa aiemmin esimerkiksi vähän kouluttautuneet miehet työllistyivät teollisuuden aloille. Nyt sellaiset työpaikat ovat Kivijärven mukaan kiven alla.

– Vaaditaan enemmän koulutusta ja osaamista ja yksinkertaisesti korkeampaa koulutusta, jotta paikka työelämässä aukeaisi, sanoo Kivijärvi.

Hän uskoo, että ainakin osalla nuorista miehistä heikko elämäntilanne työn tai opiskelun suhteen on hetkellistä. Siksi hänen mielestään tutkimustuloksia nuorten miesten heikosta menestyksestä ei pidä tuijottaa liikaa.

Siihen, miksi joillekin vaihe jää pysyväksi, on Kivijärven mukaan useita syitä.

– Siinä on usein päihde- ja mielenterveysongelmia, jotka voivat olla ylisukupolvisia. Heidän kohdallaan ratkaisut eivät ole helppoja, vaatien pitkäjänteistä työtä, ei niinkään taikatemppuja.