yle.fi-etusivu

Naishiihtäjän pitkä latu – naurettavasta tytöntylleröstä ammattilaiseksi

Uusi tutkimus kertoo: kansainvälisen menestyksen myötä naishiihtäjän julkinen kuva on kokenut hurjan muodonmuutoksen. Urheilijan seksuaalisuus on nykyään näkyvää, mutta eroottinen katse tuijottaa molempia sukupuolia.

hiihto
Suomi pronssia, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Laura Mononen, Krista Pärmäkoski
Lahdessa 2017 naisten MM-hiihtoviestissä pronssia voittanut Suomen joukkue vasemmalta alkaen: Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Laura Mononen ja Krista Pärmäkoski.Tomi Hänninen

Annu Kaivosaaren tohtorinväitöskirja Lempeä Lydia – voimakas Björgen (siirryt toiseen palveluun) lykkii sadan vuoden taipaleen suomalaisen naishiihtäjän peesissä. Kaivosaari on tutkinut naishiihtäjän julkisuuskuvaa analysoimalla Urheilulehden juttuja vuodesta 1905 vuoteen 2015.

Kilpaa hiihtävän naisen muodonmuutos on ollut hidas mutta hurja. Nainen muuttuu sadassa vuodessa latupellestä vakavaksi huippu-urheilijaksi. Kaivosaari erottaa naisurheilijan aikamatkassa viisi kehitysvaihetta.

Lähde kuvalliselle hiihtolenkille mukaan! Tekstilainaukset ovat otteita Kaivosaaren analysoimista Urheilulehden jutuista.

Latukoriste

Latuja koristava perinteinen nainen (1905–1915)

Hiihtokaunotar
Yle Uutisgrafiikka

Jutut naishiihtäjistä ovat harvinaisia. Silloin, kun niitä tehdään, aiheena on nimenomaan ihmettely, että nainen hiihtää. Jutuissa pohditaan myös, mahtaako koko touhu olla naisille terveellistä.

”Toiselle sijalle tuli eräs voimaa ja terveyttä uhkuva neitonen, Etelä-Saimaan piiriä edustava ja kaikilla hyvän emännän ja eleillä ja ominaisuuksilla varustettu Miina Huttunen.”

Latupelle

Laduilla hauskuuttava koominen nainen (1920–1935)

Kaatunut hiihtäjä
Yle Uutisgrafiikka

Kuva jakaantuu kahtia: toisaalta kuvataan naisten hiihtomenestystä normaalina tulosraportointina. Mutta rinnalla kulkee toinen juonne, jossa kilpaa hiihtävä nainen nähdään lajiin sopimattomana tumpelona. Näille naisille sattuu ja tapahtuu nimenomaan siksi, että he ovat naisia.

”Muun kiireen ohella hän (kilpailija) ehti kokoilla ja tuoda perille sauvoista tippuneet sommat ja muut vähemmän tarpeelliset matkakapineet.”

”…näissäkin kilpailuissa oli eräs neiti laskenut huimaa vauhtia kilpailijoita kohti. Kun hän kuuli huudon ”Pois ladulta”, käänsi hän metsään ja ajoi istuillaan puuta kohti.”

Latukone

Laduilla vakiintuva, rajoja rikkova nainen (1945–1965)

Naishiihtäjä
Yle Uutisgrafiikka

Naishiihtäjiä koskevat jutut yleistyvät, ja naisten hiihto vakiinnuttaa asemansa. Vakava valmentaminen ottaa ensiaskeliaan.

Hiihto otetaan olympialajiksi 1952. Hiihtoa harrastava nainen aletaan nähdä kilpailijana, joka harjoittelee. Naisiin alkaa kohdistua mitalitoiveita ja -odotuksia.

Nainen muuttuu kovaksi urheilijaksi, joka hiihtää kuin mies. Erityisen kovaksi muuttuvat ulkomaalaiset naisurheilijat, joita melkein pelätään. Varsinkin Neuvostoliiton hiihtäjänaiset ovat ”huippuunsa valmennettuja venakkoja” ja hurjia ”ladunnielijöitä”.

Ulkomaalaiset tuovat hiihtoon myös eksotiikan ja erotiikan.

”Uuraisten pikkuinen 17-vuotias neitonen Mirja Lehtonen alkaa herättää yhä enemmän huomiota. Nyt hän pitkän ja upean,  Kalifornian auringon päivettämän,  Barbro Martinssonin rinnalla  - pituutta 172 cm – näytti kovin heiveröiseltä…”

Latukuningatar

Laduilla ja siviilissä kunnostautuva urheilijayksilö (1970–1990)

Perinteisen tyylin hiihtäjä
Yle Uutisgrafiikka

Naisten hiihtoa aletaan pitää tärkeänä mieshiihdon rinnalla. Ammattimaisen naishiihdon kuva rakentuu.

Samaan aikaan kiinnostus urheilijan yksityiselämää kohtaan viriää. Jutuissa naishiihtäjät myös harrastavat, viettävät perhe-elämää, seurustelevat. Heillä on luonne, persoonallisuus ja temperamentti. He ovat myös äitejä.

”Ja aivan erityinen lukunsa on se, että Anita-tytär on Val di Fiemmen MM-hiihtojen aikaan vielä rintaruokinnassa. Mikäli maitoa riittää sinne asti, naureskelee Marja-Liisa Kirvesniemi. Nyt jo kokemuksesta Marja-Liisa voi sanoa, että kova harjoittelu ei ole tyrehdyttänyt maidontuloa.”

Latuarvoitus

Monitulkinnallinen naishiihtäjäsubjekti (1995–2010)

Voittoisa naishiihtäjä
Yle Uutisgrafiikka

Nykyinen naisurheilijan kuva piirtyy moneen suuntaan. Kaikenlainen ”tytöttely” loppuu ja urheilija on ammattilainen, joka käy menestymistaistelua – eräänlaista sotaa.

”…kivikova haastajatrio hyökkää kimppuun kaikilla normaalimatkoilla…”

Hiihtäjänaiset kantavat harteillaan koko kansakunnan mitaliodotuksia.

Myös matka yksityisyyteen ja persoonaan käy yhä syvemmälle.

”Olen uhrannut elämäni hiihdolle. Tämä on minun tapani elää, sanoo äiti, joka on tavannut nelivuotiaan tyttärensä Alisan viimeksi viime vuoden lokakuussa.”

Entäs se seksi?

Kaivosaari päätyy tutkimuksessaan siihen, että naishiihtäjät ovat julkisuudessa tasa-arvoistuneet.

Annu Kaivosaari
Annu Kaivosaaren väitöskirja luotaa suomalaisen naishiihtäjän julkista kuvaa sadan vuoden ajalta.Matti Myller / Yle

– Jos urheilujournalismin jutuista peitettäisiin juttukohteen nimi, nykyään ei tekstistä erota, kertooko juttu naisesta vai miehestä, Kaivosaari sanoo.

Moni on kuitenkin sitä mieltä, että nykyaika vie urheilijan julkisuutta myös toiseen suuntaan. Varsinkin naisyleisurheilijoiden vaatetus on vuosien varrella niukentunut. Pikamatkat juostaan nykyään melkein bikineissä.

Kaivosaari on tehnyt saman huomion. Hän toteaa kuitenkin, että ilmiöllä on monta puolta.

– On totta, että esimerkiksi yleisurheilussa naiset pukeutuvat nykyään paljon eroottisemmin kuin ennen. Asia ei ole ihan yksinkertainen. Siinä ei ole kyse vain median halusta näyttää, vaan myös urheilijoiden tietoisesta flirtistä. Eikä se koske vain naisia. Myös urheilevat miehet ovat erotisoituneet, ääriesimerkkinä vaikka brittijalkapalloilija David Beckham, Kaivosaari pohtii.

Tämä aika korostaa näyttävyyttä ja näkymistä. Siksi Kaivosaari pitää tavallaan luonnollisena kehityksenä, että ajan paineet näkyvät myös urheilijoiden kuvastoissa. Urheilijasta flirtti tekee haluttavamman sponsorointikohteen.

Naisten hiihtokilpailun maalialue.
Hiihto ei ole eroottisin huippu-urheilun laji.Kay Nietfeld / EPA

– Hiihto on tässä mielessä nykyään varsin viaton laji. Siinä ollaan kylmän sään vuoksi kokovartaloasussa, usein räkä poskella, Kaivosaari nauraa.