Analyysi: Päätyvätkö salaiset rakkausviestimme Supon tiedusteluhaaviin?

Suojelupoliisi halutaan päästää verkkoihin tekemään tiedustelua. Lukeeko Supo tulevaisuudessa kaikki salaiset rakkausviestimmekin, kysyy Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

suojelupoliisi
Mies tutkii älypuhelintansa.
Mies tutkii älypuhelinta. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Säätytalon laajassa tiedotustilaisuudessa tänään tuli selväksi yksi asia. Tähän maahan tarvitaan tiedustelulaki.

Ja nopeasti.

Tämä ei sinänsä ollut uusi asia. Tasavallan presidenttiä myöten on viime vuosien aikana lausuttu usein, että Suomi tarvitsee tiedustelulain.

Tiedustelulain taustalla on se tosiasia, että Suomen turvallisuutta vakavimmin uhkaavat asiat ovat usein kansainvälisiä, ja niistä tieto liikkuu verkossa. Jotta vakavia uhkia voitaisiin estää, viranomaisten on päästävä seuraamaan verkkoviestintää eli tekemään tiedustelua verkossa.

Tiedustelulaki antaisi Suojelupoliisille mahdollisuuden seurata verkossa Suomesta lähtevää ja Suomeen tulevaa liikennettä. Se on merkittävä asia, joka on saanut monen kansalaisen ja asiantuntijankin huolestumaan.

Moni saattaakin miettiä, päätyykö Supon haaviin puolison selän takana lähetetty salainen rakkausviesti? Entä kaikki lasten synttärikutsut ja ilkeät sähköpostijuorut työkavereista?

Eivät päädy, vakuutettiin tänään tiedotustilaisuudessa. Matti ja Maija Meikäläinen voivat kuulemma nukkua yönsä rauhassa jatkossakin. Ensinnäkään Suojelupoliisia ei ihan oikeasti kiinnosta kaiken maailman höpönlöpöviestit. Ja toiseksi verkkotiedustelua voidaan tehdä vain tuomioistuimen luvalla ja kohdennetusti.

Sen viranomaiset toki myöntävät, että verkkotiedustelussa käsiin jää muutakin tietoa kuin mitä turvallisuusviranomaiset ovat etsimässä. Se muu tieto tulee lain mukaan välittömästi hävittää.

Ja jos sitten kävisi niin, että Maija tai Matti Meikäläinen hääräisivät jotain sellaista, että he joutuisivat verkkotarkkailun kohteeksi, niin heille kerrottaisiin jälkikäteen asiasta. Säätytalon tiedotustilaisuudessa tosin todettiin, että esimerkiksi peitetoiminnan yhteydessä kohde ei saisi jälkikäteenkään tietää verkkotarkkailusta.

Myös Puolustusvoimat on saamassa oman sotilastiedustelulakinsa myötä uusia ja merkittäviä valtuuksia. Sotilastiedustelun avulla Puolustusvoimat voisi kotimaassa ja ulkomailla hankkia tietoa muun muassa ulkomaisen valtion harjoittamasta tiedustelutoiminnasta tai sotilaallisesta toiminnasta.

Puolustusvoimat joutuisi hankkimaan luvan verkossa tehtävään tiedusteluun Helsingin käräjäoikeudesta kuten Suojelupoliisikin. Molempia valvoisi uusi valvontaviranomainen, jota kutsuttaisiin tiedusteluvaltuutetuksi.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi tänään, että tiedustelulaki pyritään saamaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Se tiedetään, että tiedustelulain voimaantulo vaatii muutoksia perustuslakiin.

Sisäministeri Paula Risikko, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ovat sitä mieltä, että Suomi tarvitsee tiedustelulain. Jos perustuslakiin halutaan tehdä muutoksia kiireellisesti, siihen tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö eduskunnasta.

Aiemmin myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että tiedustelulaki täytyy saada kiireellisesti voimaan. Mutta myös muunlaisia ääniä on eduskunnasta kuultu.

Edessä onkin varmasti perinpohjainen keskustelu tiedustelulaista ja siitä, mitä kaikkea sillä lopulta voidaan estää ja saada aikaan.