Taidepelätit Herra Hauki ja Rouva Rapu yhdistivät kyläläisiä

Taidetta kylille toi taiteen ihmisten lähelle. Kuka tahansa voi toimia taidetyöpajan ohjaajana ideavihkosen avulla.

taide
Anu Hakamäki tutkailee taidepelättejä
Anu Hakamäki tutkailemassa taidepelättejä. Ne piristävät Mallinkaisten kylän ilmettä Janakkalassa.Marja-Helena Ojanperä / Yle

Raija Paju ja Päivi Viherluoto pohtivat kahvipöydässä, miten taide tavoittaisi paremmin syrjäkylillä asuvia. Tuolloin Hämeen ammattikorkeakoulussa lehtorina työskennellyt Paju ja Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Viherluoto halusivat koota eri-ikäiset kyläläiset yhteisen kokemisen ja tekemisen ääreen.

– Lähdimme siitä ajatuksesta, että taidetoimintaa voisi olla vaikka laavulla! Paju toteaa.

Yhteisen tekemisen tärkeys korostuu, kun palveluja ei enää ole

Keskusteluista syntyi Taidetta kylille -hanke, joka toteutui keväällä 2016. Toteuttajina olivat Hämeen ammattikorkeakouluun opinnäytetyötä tehneet Auni Tuovinen ja Hanna Mattsson.

He järjestivät Kanta-Hämeen alueella taidetyöpajoja neljään kylään: Janakkalan Leppäkoskelle, Heinäjoelle ja Mallinkaisiin sekä Rengon Nummenkylään. Pajat olivat suosittuja ja niistä muodostui eri-ikäisten kyläläisten kohtaamispaikka.

Pajoissa käytiin keskusteluja Hämeenlinnan taidemuseon lainattavien taidekokoelmien avulla, piirrettiin yhdessä sarjakuvia, muovailtiin ja tehtiin leikekirjoja. Jokainen paja suunniteltiin yhteistyössä kyläläisten kanssa heidän omien tarpeidensa ja toiveidensa pohjalta. Taide-sana pelästytti aluksi kyläläisiä, mutta he huomasivat nopeasti, että tehtäviä oli kenen tahansa helppo toteuttaa.

Mallinkaisissa ja Heinäjoella askarreltiin taidepelättejä ja Leppäkoskella järjestettiin Valoa pimeyteen -tapahtuma. Nummenkylässä tehtiin kylän oma laukku, johon kerättiin tarinoita ja kuvia kylästä. Samalla pohdittiin, millaista Nummenkylässä on kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Anu Hakamäki
Anu Hakamäki kertoo, että taidetyöpajoista muodostui kyläläisten kohtaamispaikkoja.Jyri Tuominen / Yle

Mallinkaisten kylässä Janakkalassa asuva Anu Hakamäki kertoo pajoissa askarreltujen taidepelättien piristäneen kylän ilmettä. Herra Hauki ja Rouva Rapu ystävineen olivat esillä Heinäjoella tansseissa ja viettivät kesän paikallisen marjatilan pensaissa. Syksyllä ne ilahduttivat maalaismarkkinoilla Mallinkaisissa. Tanttalan kylällä pelättimiä on esimerkiksi bussipysäkeillä.

– Pelättejä tekemässä oli kaikenikäisiä kyläläisiä! Se oli hauskaa yhdessä olemista ja tekemistä, Hakamäki kommentoi.

Ideoita pajoihin Elokylä-vihosta

Kaikki kylissä tehdyt harjoitukset koottiin Elokylä-ideavihkoon. Vihkon voi ladata Hämeen kylät ry:n nettisivulta (siirryt toiseen palveluun). Sen avulla kuka tahansa voi toimia tällaisen työpajan ohjaajana. Vihkosta löytyy ohjeita askartelujen tekemiseen, tietoa tarvittavista materiaaleista ja vinkkejä ohjaajalle. Siksi pajoja on helppo toteuttaa missä vain.

– Vähän se vaatii viitseliäisyyttä ja rohkeutta, mutta eipä juuri muuta! Auni Tuovinen kertoo.

Auni Tuovinen
Auni Tuovinen järjesti taidetyöpajoja kyliin.Marja-Helena Ojanperä / Yle

Taidekokemuksen syventämiseksi pajoissa oli mukana Hämeenlinnan taidemuseolta lainattavia taidekokoelmia. Tällaisia kokoelmia on museoissa ympäri Suomen. Teoksia voi käyttää virittämässä keskustelua tai vaikka oman taiteentekemisen lähtökohtana.

Pajatoiminta jatkuu

Hanke päättyi viime keväänä, mutta pajat ovat jääneet elämään. Jo viime keväänä Tanttalan ja Heinäjoen kouluissa askarreltiin lisää taidepelättejä.

Sittemmin esimerkiksi Lopen Sajaniemessä järjestettiin maaliskuussa 2017 taidepaja. Siihen osallistunut Ritva Voivala kertoo kyläläisten saaneen uusia ideoita oman kylän ja kyläyhteisön kehittämiseen. Parasta pajassa hänen mielestään oli kuitenkin yhdessä tekeminen ja sen myötä syntynyt yhteisöllisyys.

Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. Jutun toimitti __Marja-Helena Ojanperä __Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta.