Mistä tiedän, lukeeko valtio viestejäni? – Viisi kysymystä ja vastausta tiedustelulaista

Selvitimme, minkälaisia vaikutuksia uudella tiedustelulailla voisi olla mattimeikäläisten elämään.

lainsäädäntö
Tietoiikennejohtoja.
Jyrki Lyytikkä / Yle

1. Voiko valtio tulevaisuudessa lukea lähettämäni viestit?

Jos tiedustelulainsäädäntö toimii kuten lakiesityksessä on suunniteltu, on satunnaisten suomalaisten lähettämien sähköpostien ja muiden yksityisten nettiviestien päätyminen suojelupoliisin tai Puolustusvoimien luettavaksi epätodennäköistä.

Lakiesityksessä sanotaan, että tietoliikennetiedustelun käyttöön pitää aina erikseen anoa lupa tuomioistuimelta eli Helsingin käräjäoikeudelta. Suojelupoliisi ei siis tulisi jatkuvasti seuramaan kaikkea, mitä netissä liikkuu, vaan se joutuisi aina erikseen perustelemaan tapauskohtaisesti tuomioistuimelle, miksi tiedustelutoimintaa pitäisi tehdä.

Tiedusteluvaltuuksia olisi mahdollista käyttää ainoastaan tietojen hankkimiseen kaikkein vakavimmista kansallisen turvallisuuden uhkista. Näitä olisivat muun muassa terrorismi, ulkomainen tiedustelutoiminta, joukkotuhoaseet ja suuren ihmisjoukon henkeä uhkaava toiminta.

Mikäli lupa tietoliikenteen tiedusteluun tuomioistuimelta heltiäisi, niin tiedustelu ei koskaan koskisi kaikkea suomalaista verkkoliikennettä kerralla, vaan se olisi rajattu tarkasti tapauksen mukaan.

Suojelupoliisi saattaisi esimerkiksi tarkkailla ja seuloa Isiksen hallinnassa olevan syyrialaisen nettikahvilan tietoliikennettä Suomeen. Tässä seulonnassa ei vielä tutkittaisi yksittäisten viestien sisältöjä, vaan pelkästään tunnistetietoja, kuten esimerkiksi ip-osoitteita. Jos tällä seulonnalla kuitenkin löytyisi Suomessa oleva ihminen, jonka epäillään olleen Isiksen nettikahvilaan yhteydessä, voitaisiin vasta sitten tämän lähettämiä viestejä koittaa lukea.

Tällaisessa tapauksessa satunnaisten ihmisten viestit voisivat periaatteessa päätyä huonolla tuurilla myös suojelupoliisin luettavaksi. Lakiesityksen mukaan suojelupoliisin pitäisi kuitenkin tuhota nopeasti tällaiset tiedusteluun kuulumattomat satunnaiset viestit.

2. Miten saisin tietää, onko omia tietojani valvottu?

Pääsääntönä lakiesityksessä on, että jos on joutunut tiedusteluoperaation kohteeksi, niin siitä kerrotaan välittömästi tarkkailun loputtua. Tietoa ei kuitenkaan anneta, jos tiedustelun paljastamisesta olisi vaaraa kansalliselle turvallisuudelle. Tällainen tapaus voisi esimerkiksi olla sellainen, jos tiedustelun avulla olisi saatu selville terroristi, joka suunnittelee iskua Suomessa. Uusilla tiedustelukeinoilla ei selvitettäisi pikkurikoksia tai niiden esiasteita.

Jos yksittäistä kansalaista kiinnostaa ylipäänsä tietää, ovatko viranomaiset seuranneet hänen tietoliikennettään, niin silloin voisi tehdä uudelle tiedusteluvaltuutetulle pyynnön selvittää asiaa. Valtuutettu kävisi läpi viranomaisrekisterit ja tarkistaisi, onko kaikki hoitunut asianmukaisesti. Yksittäiselle kansalaiselle ei kuitenkaan tuolloin kerrota, onko hän ollut suojelupoliisin tai Puolustusvoimien mielenkiinnon kohteena. Tiedusteluvaltuutettu voi varmistaa, että kaikki on mennyt lain mukaisesti.

3. Pakottaisiko laki yritykset luovuttamaan asiakkaidensa tietoja valtiolle?

Lakiesitys ei velvoita yrityksiä asentamaan takaportteja tiedustelupalveluille tai murtamaan omia suojauksiaan. Valtio voi kuitenkin edellyttää esimerkiksi teleoperaattoreilta sitä, että ne tarjoavat liityntäpisteet Puolustusvoimien tiedustelulle rajat ylittävissä tiedustelutapauksissa.

4. Voiko valtiovalta ruveta kaivelemaan myös vanhoja tekemisiämme internetissä?

Suomessa esitetty lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että valtio tallentaisi ihmisten tekemisiä internetissä niin sanotusti "varastoon" myöhempää käyttöä varten. Tiedustelulaki mahdollistaisi tietojen etsimisen internetistä reaaliajassa, mutta vanhoja tietoja ei päästäisi kaivelemaan. Tämä on iso ero esimerkiksi yhdysvaltalaiseen tiedustelupalvelu NSA:han, joka tallentaa lähes kaiken, mitä internetissä tehdään.

5. Miten nopeasti tiedustelulaki voisi tulla voimaan?

Periaatteessa laki voisi tulla voimaan jo tämän eduskuntakauden aikana. Lakiesitys lähtee nyt lausuntokierrokselle, johon menee todennäköisesti useita kuukausia. Lausuntokierroksen perusteella esitykseen tehdään mahdolliset muutokset, jonka jälkeen lopullinen lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn.

Tällä hetkellä perustuslaki takaa, että viestit ovat luottamuksellisia, joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Nyt yksityisen viestin suojaa rajoitettaisiin, jos se mahdollisesti sisältäisi kansallista turvallisuutta uhkaavaa tietoa. Tämän takia perustuslakia pitäisi oikeusministeriön mukaan muuttaa ennen kuin tiedustelulait tulisivat voimaan.

Normaalisti perustuslain muuttamiseen tarvitaan kahden eri eduskunnan ratkaisut. Perustuslain muuttamisen voi kuitenkin tehdä kiireellisesti, jos 5/6 eduskunnasta kannattaa sitä. Tiedustelulain kaikki pykälät eivät kuitenkaan vaatisi perustuslain muutoksia.

Juttua varten on haastateltu Suojelupoliisin viestintäpäällikköä Jyri Rantalaa ja kansanedustaja Jyrki Kasvia (vihr.), joka on tiedustelulainsäädännön uudistamiseen liittyvän parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen.