Perhe, jossa lapsi nukutettiin kitaran soitolla – viisihenkinen perhe jammailee yhdessä

Jammailevat Immoset nauttivat musiikista koko perheen voimin. Yksi perheen vesoista haluaa musiikista myös ammatin itselleen.

musiikki
elli ja jarmo immonen
Elli ja Jarmo Immonen ovat molemmat kasvaneet musiikin parissa.Yle / Kimmo Hiltunen

KajaaniIsä ja tytär laulavat sohvalla. Mies soittaa kitaraa ja tytär laulaa silmät kiinni. Sanat kumpuavat syvältä.

Kajaanilaiset Elli Immonen, 19, ja Jarmo Immonen, 52, jammailevat usein yhdessä. Laulu raikaa ja kitara soi. Tällä kertaa heitä on vain kaksi, yleensä koko viisihenkinen perhe osallistuu musiikkihetkiin.

– Porukalla tykätään jamitella, isä soittaa ja me siskot lauletaan.

– Emäntä ei tosin soita, Jarmo hymähtää hyväntahtoisesti.

Immoset ovat oikea musiikkiperhe. Seinältä löytyy kitaroita joka lähtöön, ja biisejä kirjoitetaan sekä yksin että yhdessä. Lisäksi Jarmon vanhemmat ovat musikaalisia, ja myös hänen lapsenlapsensa ovat osoittaneet kiinnostusta musiikkiin nuoresta iästä huolimatta.

– Tehdään monesti tuonne meidän leikkihuoneeseen sellainen ryhmä, missä myös lapsenlapset ovat mukana. Siellä ollaan tosiaan ihan kybällä messissä, vaikka toinen lapsenlapsista on vasta vajaan vuoden. Sieltä nousee vielä tähtiä, Jarmo naurahtaa.

Tuutulauluna kitara

Musiikkikärpänen on purrut sekä isään että tyttäreen jo nuorena.

Elli aloitti viulunsoiton alle kouluikäisenä ja Jarmo puolestaan kiinnostui kitaroista 10-vuotiaana kansalaisopistossa. Elli tosin nautti musiikista jo kauan ennen kuin aloitti sen harrastamisen.

– Olin vanhempainvapaalla ja hoidin Elliä. Hän ei syönyt tuttia ollenkaan, joten minä nukuttelin Ellin kitaralla joka kerta. Siinä oli molemmin puolinen hyöty, minä sain soittaa skittaa ja hän nukahti, Jarmo muistelee.

Elli Immonen.
Elli Immosen haave olisi olla jonain päivänä levyttävä artisti. Nuori nainen odottaa pääsykoekutsua eri konservatorioihin.Yle / Kimmo Hiltunen

Laulu on kulkenut kaksikolla instrumenttien rinnalla läpi elämän. Tyylilajit kuitenkin eroavat.

– Suosikkini on enimmäkseen valtavirta-pop, kaikki mitä radiossa soi. Tykkään laulaa englanniksi, ja nyt kun olen aloittanut pop-jazz-laulutunneilla, niin jazzia ja bluesia tykkään laulaa myös, kertoo Elli.

Jarmo Immonen ja kitara
Jarmo Immosen kirjoittama Nykyajan ihminen on perheen jammailuhetkien suosikki kappale.Yle / Kimmo Hiltunen

Jarmo on enemmän Suomi-pop miehiä, vaikka menneisyyttä musiikintekijänä löytyy myös aivan toisesta laidasta.

– Meillä oli joskus aikanaan hevibändi nimeltä Jarmo Jakaus ja Kuolleet Kiharat, mies naurahtaa.

– Kun rupesimme tekemään lapsia, niin rupesin miettimään, että voisinko tehdä suomenkielisiä tekstejä? Olimme laulaneet aina sellaista englanninhepreaa, Jarmo jatkaa.

Siitä lähtien mies on kirjoittanut ja laulanut suomalaista musiikkia. Juice Leskinen on toiminut miehelle innoituksena.

– Juice-vainaa oli poprockin legenda.

Elämäntavasta ammatti?

Elli Immonen haluaa perheen yhteisen harrastuksen ammatikseen. Naisen haaveena olisi olla jonain päivänä levyttävä artisti.

– Parasta olisi, jos siitä saisi leipätyön – ammatin, mitä saisi tehdä koko elämän. Saisi kirjoittaa ja esittää musiikkia.

Tällä hetkellä Elli on Barillium-kokoonpanon solisti. Hän on tehnyt pari vuotta musiikkia ystävänsä Miikka Lahdelman kanssa.

– Viime keväänä tehtiin ensimmäinen oma biisi, ja siitä se meidän oma tuotanto lähti liikkeelle. Miikan kanssa yhdessä päätettiin, että nyt lähdetään kunnolla tekemään tätä, Elli kertoo jämäkästi.

Kitarat seinällä.
Lastenlasten leikkihuoneen seinältä löytyy perheen kitarakokoelma.Yle / Kimmo Hiltunen

Tähän mennessä he ovat julkaisseet ensimmäisen levynsä, Crossroad EP:n, joka sisältää neljä kappaletta. Akustista poppia soittava kaksikko keikkailee erilaisissa tilaisuuksissa ahkerasti.

Myös tässä harrastuksessa koko Immosten perhe on mukana.

– Porukat ovat olleet paljon roudaamassa ja kuskaamassa keikoille. Siskoni Emma kirjoittaa meille lyriikoita. Ensimmäiselle levylle sisko on kirjoittanut biiseistä kaksi ja minä kaksi, yhdessä tehdään siis sitäkin.

– Yhteistä hauskanpitoa se on ollut aina, kokoontumista ja harrastus. Jos ei roudata, niin sitten lauletaan ja soitetaan, Jarmo jatkaa.

Hän ei syönyt tuttia ollenkaan, joten minä nukuttelin Ellin kitaralla joka kerta.

Jarmo Immonen

Jarmon uravalintaan musiikki ei ole vaikuttanut, mutta harrastuksissa se kyllä on näkynyt.

– Kun pelattiin jalkapalloa, niin silloin saunailloissa soitettiin. Kun ajettiin moottoripyörällä, niin silloinkin oli skitta messissä. Musiikki on ollut mukana koko elämän.

Elli ja Jarmo Immonen
Isä on soittanut tyttärelleen kitaraa Ellin lapsuudesta saakka.Yle / Kimmo Hiltunen

Viulun lisäksi Elli on harrastanut rumpujen ja pianonsoittoa. Hän on käynyt musiikkiluokan ja musiikkilinjan. Eri konservatorioihin pääsykoekutsua odottavan Ellin seuraava tavoite on päästä opiskelemaan musiikkia. Toinen tavoite on saada Barilliumin eka levy ihmisten tietoon.

– Nyt yritetään lähteä puskemaan meidän levyä eteenpäin, jospa sieltä jotakin poikisi tulevaisuuden varalle, hymyilevä Elli kertoo.

Tähän mennessä nuoren kaksikon yhtye on saanut positiivista palautetta. Myös eräs yksi tämän hetken kovimmista suomalaisartisteista on kehunut Barilliumin musiikkia.

– Pete Parkkoselta on tullut kehuja Snapchatissa. On parasta kuulla, että meidän musiikki on koskettanut ihmisiä.

Sanoja elämästä ja kuolemasta

Nykyajan ihminen on viaton

harkitsematon

itsemurhatilastojen kuningas

Isä ja tytär laulavat. Kappale on selvästi laulettu yhdessä aikaisemminkin. Nykyajan ihminen on Jarmo Immosen kirjoittama kappale.

– Silloin oli herkkä tilanne päällä. Kaveri tappoi itsensä, siitä tämä kappale syntyi, Jarmo kertoo ja hiljenee.

Jarmo Immonen ja kitara.
Jarmo Immonen on soittanut kitaraa kymmenenvuotiaasta saakka.Yle / Kimmo Hiltunen

Mies on kirjoittanut useampia kappaleita, mutta lähinnä itsensä ja perheensä iloksi.

– Mistäpä sen tietää, eipä sitä tiiä. Jos tulis sellainen fiilis eläkkeellä, että Kesä 91 pitää julkaista, niin julkaistaan se sitten.

Seuraava kappale Kesä 91 rämähtää soimaan, Ellin ääni kuultaa kauniisti läpi isänsä karismaattisen äänen.

Minä poltan tupakan

saan siitä syövän

tai sukupuolitaudin

Jarmon kappaleet kertovat elävästä elämästä, rivien välistä on erotettavissa omakohtaiset kokemukset.

– Kirjoitin kappaleen Kesä 91 kun olin 30-vuotias. Se kesä oli sellainen, että tuntui, että se ei ikinä tullut ja mietin tupakanpolton lopettamista. Myös AIDS oli silloin tapetilla. Olin nuori ja fiilis oli messissä tekemisessä.

Isänsä tavoin myös Elli kirjoittaa kappaleita. Mutta myös tässäkin, tyyli on erilainen.

– Sanoitukseni eivät ole niin yhteiskunnallisia kuin isän. Sanoitukseni ovat kevyempiä.

Elli ja Jarmo Immonen
Haloo Helsinki kuuluu sekä Ellin että Jarmon suosikkeihin suomalaisista yhtyeistä.Yle / Kimmo Hiltunen

Jarmo näppäilee viimeisen soinnun ja Elli kietoo tunnelman viimeiseen herkkään säveleen. Molemmat ovat pelkkää hymyä.

Elli kertoo, ettei voisi kuvitella elävänsä ilman musiikkia. Se on ollut rakas asia lapsuudesta saakka ja myös tulevaisuus on kiedottu musiikin ympärille.

– Musiikki on minulle koko elämä. Se merkitsee minulle kyllä ihan älyttömän paljon.

Jarmo virnistää tyttärelleen ylpeästi.

– Hän sanoo, että musiikki on koko elämä, niin minä sanon, että puoli elämää.

– Ei ehkä koko elämää, mutta kyllä se on tärkeä osa elämää, Jarmo naurahtaa.