Ompelija Nora Siivonen sai tekstiileistä rajut iho-oireet – sormista kuoriutui iho irti

Ärsytysoireet ovat yleisiä ja niitä voi kuka tahansa saada.

allergia
 Aamutv tekstiilikemikaalit.
Kankaissa ja valmisvaatteissa voi olla yllättäviä määriä haitallisiakin kemikaaleja. Allergiaviikon teemana tänä vuonna ovatkin tekstiilikemikaalit. Aamu-tv:ssä aiheesta keskustelivat tekstiilikemikaalien haitat kouriintuntuvasti kokenut ompelija Nora Siivonen ja Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Sanna Virtanen.

Ompelija Nora Siivonen on kokenut tekstiilikemikaalien haitat kouriintuntuvasti. Vuonna 2015 Siivonen sai epämääräisiä oireita käsiin, kynsiin ja kynsivalleihin.

Siivosta tutkittiin allergiasairaalassa ja hän itsekin huomasi, että tietyistä tekstiileistä oireita ilmestyi enemmän kuin toisista. Hänen sormistaan käytännössä kuoriutui iho irti ja myöhemmin oireet levisivät myös muualle kehoon.

– Oli sellainen tilanne, että jouduin kuitenkin jatkamaan töitä, vaikka tajusin, että siinä vaiheessa olisi ollut järkevä jättäytyä kokonaan pois ja antaa tilanteen rauhoittua. Oireet olivat välillä ihan tosi pahat. Siihen tuli sitten tauko, kun perustin uuden yrityksen ja sen kanssa meni aikaa. Oireet alkoivat pikku hiljaa paranemaan ja osan kankaista tein hanskat kädessä ja teen yhä edelleenkin, Siivonen sanoo.

Allergia- ja astmaliiton asiantuntijan Sanna Virtasen mukaan tekstiiliärsytyksestä kuulee paljon mutta mitään tilastollista aineistoa reaktioiden yleisyydestä ei ole olemassa.

– Tekstiileissä käytetään satoja erilaisia kemikaaleja. Siellä voi olla vesiliukoisia viimeistelyaineita, väriaineita ja muita käsittelyaineita, jotka voivat aiheuttaa allergioitakin.

Punoitus ja kutina tavallisia

Siivoselle ei koskaan selvinnyt, mikä kemikaali hänen oireensa loppujen lopuksi aiheutti. Millekään yksittäiselle aineelle hänen ei todettu olevan allerginen.

– Olen huomannut, että pahimpia ovat olleet monet vuorikankaat ja sisustuskankaat, joissa on juuri jotain palonsuojakäsittelyjä.

Asiantuntija Virtanen muistuttaa, että teksitiileistä puhuttaessa ei tarkoiteta pelkästään vaatteita.

– Voidaan puhua sohvista, verhoista, matoista. Siellä on laaja kirjo erilaisia materiaaleja ja on käytetty myös erilaisia kemikaaleja.

Virtasen mukaan ompelija Siivosen oireet ovat ääriesimerkki tekstiiliyliherkkyydestä.

– Ärsytysoireet ovat yleisiä ja niitä voi kuka tahansa saada. Oireet voivat olla ihon punoitusta tai kutinaa. Esimerkiksi tietyt väriaineet ovat pienimolekyylisiä ja voivat aiheuttaa ihoon reaktioita. Jos on herkkä iho tai aiempi altistus niin saattaa saada allergiaa.

Virtanen muistuttaa, että aivan ihoa vasten tulevat tekstiilit on syytä pestä ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Haitallisista pyritään eroon

Erityisesti huolta aiheuttavat aineet kerätään erityiselle listalle.

– Listalla on tällä hetkellä aineita noin 170 kappaletta. Niistä nelisenkymmentä on luvanvaraista. Ihan tekstiiliteollisuuden aineita siellä on tällä hetkellä alle 20. Suomen Tekstiili & Muoti -yhdistyksen asiantuntija Satu Nissi-Rantakömi sanoo.

Hänen mukaansa muualla lainsäädännössä kielletään huomattavasti useampien kemikaalien käyttö esimerkiksi niiden karsinogeenisyyden vuoksi.

– Lainsäädäntö on kaiken lähtökohta. Mietitään, mitkä ovat ihmisille haitallisia tai vaarallisia ja pyritään niistä eroon ja koko ajan etsitään vaihtoehtoja. Yritykset voivat esimerkiksi tehdä linjauksia ja korvata kemikaaleja vähemmän haitallisilla tai muuttaa prosesseja. Sitähän yritykset tekevät koko ajan.

Nissi-Rantakömin mukaan on tärkeää, että kauppakumppani tunnetaan hyvin, jos tekstiilit tulevat kaukaa ulkomailta.