yle.fi-etusivu

Putkiremonttirahat voivat löytyä talon alta – tontin lohkomisesta kelpo kevennys remonttilaskuun

Isännöitsijä Markku Kulomäki neuvoo Ylen Kova talous -haastattelussa taloyhtiöitä selvittämään, voiko talon maapohjasta myydä palan täydennysrakentamiseen.

putkiremontti
Markku Kulomäki
Kulomäki kertoo isännöitsijän työstä putkiremonteissa

Putkiremontti on kuuma puheenaihe myös tänä keväänä lukuisissa taloyhtiöiden vuosikokouksissa. Pulina on kova, kun mietitään tehdäänkö työ raskaimman mukaan, vai tyydytäänkö keveämpiin ja samalla nopeampiin ratkaisuihin.

Monesti taloyhtiön kerhohuone hiljenee, kun aletaan puhua remontin kustannuksista. Jo keskikokoisessa kerrostalossa remonttilasku voi kohota helposti miljoonaluokkaan. Remonttilainassa riittäisi siten lyhennettävää vuosikausiksi.

Raha-arkku maan alla

Välttämättä näin ei tarvitse olla, sillä moni nyt remontti-ikään tullut kerrostalo on rakennettu väljälle tontille. Talon maapohjan käyttökelpoisuus täydennysrakentamiseen kannattaa selvittää ennen kuin remontin rahoitusta aletaan neuvotella pankin kanssa.

– Varsinkin lähiöalueilla taloyhtiöillä on isot rakentamattomat tontit. Ilman muuta jokaisen taloyhtiön pitäisi arvioida lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuus, kun hanketta valmistellaan, isännöitsijä Markku Kulomäki neuvoo.

– Taloyhtiöillä on suuret mahdollisuudet saada lisärahoitusta. Viranomaiset eivät tätä vastusta, kyse on mitä [taloyhtiön] osakkeenomistajat haluavat.

Ylen Kova talous -haastattelussa Kulomäki kertoo esimerkin, jossa helsinkiläisen lähiön remonttilaskusta saatiin kuitattua miljoona euroa ylimääräisen maapohjan myynnillä. Asukkaiden maksettavaksi jäi vain 600 000 euroa.

– Taloyhtiöt ovat löytäneet toisensa myös ryhmäremonttihankkeissa. Taloja on tehty paljon samoilla piirustuksilla varsinkin aluerakentamisen aikaan. Taloyhtiöiden kannattaisi ilman muuta tehdä remontteja yhteisvoimin, kyse on merkittävistä kustannussäästöistä, Kulomäki sanoo.

Hybridiratkaisut ovat nykyaikaa

Noin neljäkymmentä vuotta isännöitsijänä toiminut Kulomäki on tyytyväinen siihen, miten sujuvasti taloyhtiöissä nykyisin voidaan keskustella ja päättää putkiremonteista, vaikka niiden toteuttamistapoihin liittyvästä väittelystä ei puutu vivahteita.

– Ennen oli vastakkainasettelu perinteisen putkiremontin ja uudempien menetelmien, sukitusten tai pinnoitusten kanssa. Nykyisin tehdään hybridiratkaisuja; hankesuunnitteluvaiheessa arvioidaan kaikki vaihtoehdot ja mietitään, mitä se putkiremontti meidän taloyhtiössä tarkoittaa, Kulomäki toteaa.

Kulomäki on toimitusjohtajana SKL-isännöinti Oy:ssä, joka toimii Helsingissä. Yritys työllistää noin 60 henkilöä, joten se on selvästi suurempi kuin tyypillinen suomalainen muutaman hengen isännöintiyritys.