Hallitus varautuu leikkaamaan yritystukia, paimentamaan työttömiä ja jakamaan rahaa tutkimukseen

Ministerit yrittävät parantaa työllisyyttä ja purkaa kannustinloukkuja, kun hallitus kokoontuu maanantaina tärkeään puoliväliriiheensä.

politiikka
Hallitus
Stina Tuominen / Yle

Hallituskauden puoliväliin osuvaan kehysriiheen on ladattu koko liuta odotuksia ja pelkoja, mutta lopputulos voi jäädä laimeaksi.

Riihi on tärkeä, koska hallituksen on syytä tutkia kautensa puolivälissä, ovatko hallitusohjelman perustavoitteet kunnossa vai onko muutoksia syytä tehdä. Oppositio ehti epäillä, että hallitus lykkäsi kehysriihtä yli kuntavaalien, koska se aikoo tehdä uusia leikkauksia.

Uudet toimet työllisyyden parantamiseksi olisivat tarpeen, sillä virinneestä talouskasvusta huolimatta työllisyysaste on kaukana siitä, mitä hallitus tavoittelee.

Mitä sitten on odotettavissa?

Kannustinloukkujen purku edennee

Suurten ratkaisujen sijaan riihestä voi tulla koko joukko pienempiä lisätoimia, on viesti eri hallituslähteistä.

Paljon puhetta on ollut esimerkiksi kannustinloukkujen purkamisesta, josta hallitus yrittää runnoa puoliväliriihessä päätöksen. Pohjana on valtiovarainministeriön työryhmän raportti, jossa virkamiehet väläyttivät muun muassa asumistuen leikkaamista ja päivähoitomaksujen alentamista.

Tarkoitus olisi tehdä töihin menemisestä nykyistä kannattavampaa, mutta hallituslähteistä kokonaisuutta kuvaillaan pirulliseksi, koska suuria vaikutuksia on vaikea saada aikaan ilman lisärahaa tai leikkauksia sosiaaliturvaan. Lisäsäästöt perusturvaan olisivat vaikeita erityisesti perussuomalaisille ja keskustalle, joka ratsasti vaaleihin teemanaan huolenpito.

Myös siihen haetaan keinoja, että eri paikoissa olevat työpaikat ja työttömät kohtaisivat.

Työllisyysastetta voisi kohentaa myös perhevapaiden uudistaminen. Sitä ajaa varsinkin kokoomus, joka on toivonut hallituksen ottavan uudistuksen ensimmäiset askeleet tänä keväänä. Vastaan on etenkin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, joka ilmoitti jo joulukuussa, että puoliväliriiheen ei pidä ladata perhevapaiden suhteen ylisuuria odotuksia.

Työttömille lisää vaatimuksia?

Työllisyyden lisäämiseksi on valmisteltu myös malli, jossa aktiivisuuden puute leikkaisi työttömältä yhden päivän työttömyysetuudet kuukaudessa. Leikkuri iskisi, jos työtön ei tee töitä vähintään 18 tuntia kolmen kuukauden aikana tai osallistu viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun.

Hallituksen etenemistä jarrutaa, että palkansaajajärjestöt STTK ja Akava eivät ole sitoutuneet ehdotettuun malliin, ja SAK irtisanoutui siitä jo viime syksynä.

Virkamiesvalmistelussa on väläytetty sitäkin, että työnhakijalla olisi velvollisuus hakea esimerkiksi 15:tä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana, tai häntä voisi uhata työttömyysetuuden menettäminen.

Työministeri Jari Lindström (ps.) korosti eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että kyseessä on paketti. Se tarkoittaa, että hallitus voisi hyvitellä ay-liikettä esimerkiksi linjaamalla periaatteet nollatuntisopimuksia koskeville lakimuutoksille sekä helpottamalla työttömyysturvalla opiskelemista.

Yritystukiin voi iskeä juustohöylä

Hallitus on ilmoittanut tehneensä neljän miljardin euron säästönsä, mutta listaa täytynee tilkitä ainakin peruttujen leikkausten takia. Rahaministeri Petteri Orpon (kok.) aiemmin väläyttämät mittavat lisäleikkaukset sen sijaan ovat jäämässä.

Leikkauksia on kuitenkin tekeillä, jotta hallitus saisi varoja jaettavaksi esimerkiksi työllisyyden ja yrittäjyyden piristämiseen.

Tätä jakovaraa on tarkoitus hakea leikkaamalla nykyisiä yritystukia. Sanapari leikkaus yritystukiin on tuttu jo useista puolueiden vaaliohjelmista, kun joku säästökohde on ollut pakko mainita, mutta itse leikkaus on helpommin sanottu kuin tehty.

Hallituspuolueissa tuskaillaan, että jokaista tukimuotoa puolustaa raivokkaasti eturyhmä tai pari. Hallitus saattaakin mennä siitä missä aita on matalin ja turvautua juustohöylään eli eri tukien tasaiseen leikkaamiseen.

Helisemässä on etenkin keskusta, sillä monet tuet ovat alueellisia. Niistä säästäminen on puolueelle poliittisesti vaikeaa.

Tulilinjalla ovat varsinkin sellaiset suorat tuet tai verohelpotukset, joiden katsotaan säilyttävän vanhaa uudistamisen sijaan. Yritystuista säästettäviä rahoja on kaavailtu Tekesille ja korkeakouluille tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Tätä voi pitää poukkoiluna, sillä sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat leikanneet tuntuvasti rahoitusta Tekesiltä, jolle hallitus nyt ohjaisi siis lisärahaa. Myös korkeakouluilta on leikattu huomattavasti.

Rahaa poliisille, armeijalle ja hävittäjiin?

Vaikka rahasta tekee tiukkaa, perusporvarihallitus pohtii lisävaroja poliisille ja puolustusvoimille.

Pöydällä on 55 miljoonan euron lisäpanostus puolustusvoimien valmiuden parantamiseen, jota esitettiin helmikuussa puolutusselonteossa. Hallitus päättänee myös kuinka paljon hävittäjähankintaan varataan kehykseen rahaa vuodelle 2021.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että turvallisuus on puoliväliriihessä ykkösasia.

Hänen mukaansa tavoite on, että poliisien määrä pysyy riittävänä.

Puoliväliriihtä pohjustaa koko joukko selvityksiä, kuten linjaukset apteekkien sääntelyn purkamisesta, joista hallitus päättänee riihessään. Ylelle muutosta kuvaillaan hallituslähteistä maltilliseksi. Käytännössä sääntelyn purkaminen voisi STT:n mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa itsehoitolääkkeistä tulisi myyntiin marketteihin.

Pöydälle nousee myös ministerien määrän lisääminen, sillä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi viime kuussa, että siitä neuvotellaan puoliväliriihessä.

Verotukseen hallitus ei aio tehdä tässä vaiheessa juuri muutoksia, mutta niitä lienee edessä syksyn budjettiriihessä.

Puolueet yrittävät terästäytyä

Kuntavaaleissa kolmanneksi jääneellä keskustalla on paineita tyynnytellä leikkauksiin pettyneitä kannattajiaan riihessä. Hallitus saattaa päättää esimerkiksi paketista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kokoomus puolestaan nosti vaaleissa koulutuksen kärkiteemakseen, vaikka hallitus on leikannut juuri siitä. Puolue paikkailisi mieluusti kärsinyttä sivistyspuolueen mainettaan. Sitä auttaa, jos Tekes ja korkeakoulut saavat lisärahaa. Varoja on väläytetty esimerkiksi yksittäisille tutkimuksen huippuyksiköille.

Puheenjohtajakisaa käyvät perussuomalaiset ovat puolestaan profiloituneet riihen alla kiistelemällä hallituskumppaniensa kanssa pakollisesta ruotsin opiskelusta ja pakolaiskiintiöstä.

Hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelut vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmasta pidetään Kesärannassa maanantaina ja tiistaina. Odotus on, että päivät venyvät pitkiksi.

Lue myös:

Suomen taloudella menee nyt lujaa, mutta hallitusta se ei pelasta

Analyysi: Tulos vai ulos – miksi tavoitteiden saavuttamisesta tuli Sipilän hallitukselle vaikeaa?