yle.fi-etusivu

Kuusen siemenviljelysten perustaminen lopetettiin 20 vuodeksi 1980-luvulla – nyt Suomeen iski paha siemenpula

Pitkän tauon seurauksia maksetaan nyt.

havupuut
Kuusen nuori siemenviljelys.
Tämä kuusen siemenviljelys on perustettu Iittiin 2014. Satoa siltä on odotettavissa 2030-luvulla.Minna Heikura / Yle

Suomessa on pulaa kuusen jalostetusta siemenestä.

Luonnonvarakeskuksesta (Luke) arvioidaan, että siemenpula johtuu kuusen siemenviljelysten ikärakenteesta. Parhaassa tuottoiässä olevat viljelykset puuttuvat, koska 1960-luvulla alkanut viljelysten perustaminen keskeytyi 80-luvulla liki 20 vuodeksi. Uudet viljelykset puolestaan alkavat tuottaa siemeniä vasta vuosikymmenen päästä.

– Viljelykset ovat joko vanhoja ja elinkaarensa päässä tai nuoria, jotka eivät vielä tuota siementä. Tilanne on erilainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, missä on paljon 80-luvulla perustettuja, parhaassa vauhdissa olevia viljelyksiä, kertoo metsäpuiden siemen- ja taimitutkija Katri Himanen Lukesta.

Viljelykset ovat joko vanhoja ja elinkaarensa päässä tai nuoria, jotka eivät vielä tuota siementä.

Katri Himanen

Lukesta arvioidaan myös, että ensimmäisen sukupolven viljelysten siementuotanto ei ole alun alkaenkaan vastannut odotuksia. Tämän on arveltu olevan myös yksi syy siihen, miksi viljelysten perustaminen välillä keskeytyi.

Jalostus tuo ympäristö- ja taloushyötyjä

Kuusi on puulajina mäntyä ja koivua vaikeampi siementuotannon kannalta. Sillä on muita suurempi tuholaisongelma, minkä lisäksi kuusi tuottaa todella hyvän siemensadon pahimmillaan vain kerran vuosikymmenessä. Silloin siementä pitäisi kerätä usean vuoden tarpeisiin.

Edellinen hyvä sato saatiin viisi vuotta sitten, minkä jälkeen on tullut pienempiä satoja. Kuusensiementä tarvitaan taimitarhoilla vuosittain noin tuhat kiloa. Jalostamalla voidaan saada esimerkiksi paremmin tauteja kestäviä puita.

Pulaa paikataan tarvittaessa tavanomaisen metsikkökuusen siemenellä. Siksi esimerkiksi siitä, että joulukuuset katoaisivat Suomesta, ei ole pelkoa.

Metsikkökuusen siementä käytettäessä kuitenkin menetään jalostushyöty, mistä syntyy Katri Himasen mukaan kohtuullisen isoa kansantaloudellista tappiota.

– Metsikön kasvu lisääntyy, kun käytetään jalostettua siementä. Silloin metsänomistaja ja myöhemmin metsäteollisuus saa käyttöönsä enemmän puuraaka-ainetta. Kun kasvu lisääntyy, esimerkiksi teollisuuden tarvitsema puumäärä saadaan pienemmältä hakkuualalta.

Hän nostaa esiin myös ympäristönäkökulman. Hiiltä sitoutuu nopeammin takaisin kasvavaan puustoon, kun metsä kasvaa hakkuun jälkeen ripeämmin takaisin.

Myös puiden tekninen laatu paranee, sillä jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi oksien paksuuteen, jolloin oksien jäljet ovat sahatavarassa pienempiä.

Siemenhuolto vaikuttaa koko metsäbisnekseen

Metsäpuiden siemenviljelyksiä perustaa ja hoitaa Suomessa kaksi valtio-omisteista yritystä. 2000-luvun puolivälissä maa- ja metsätalousministeriö yritti houkutella myös muita metsäalan toimijoita mukaan siemenhuoltoon, mutta kiinnostusta ei ollut.

Nyt ministeriössä pohditaan, miten metsäpuiden, kuusen, männyn ja koivun, siemenhuolto tulevaisuudessa hoidetaan.

– Siemenhuoltoa pidetään itsestäänselvyytenä, mutta jos se ei toimi, se vaikuttaa koko metsänuudistamisketjuun. Haluamme varmistaa, että erityisesti jalostettua siementä on saatavilla, toteaa ylitarkastaja Sanna Paanukoski.

Puita kuusen siemenviljelyksellä.
Iitissä sijaitseva, 1970-luvun alussa perustettu kuusen siemenviljelys on Siemen Forelian yksi kautta aikojen tuottavimmista.Minna Heikura / Yle

Luken metsänjalostuksen asiantuntija Jukka Antolan mielestä yksi toimija alalla riittäisi.

– Siemenviljelytoiminta on Suomen mittakaavassa niin pientä, että olisi resurssien haaskaamista, jos organisaatioita olisi enemmän. Kaikkein tehokkainta saattaisi olla, että meillä olisi vain yksi siementuotanto-organisaatio.

Maa- ja metsätalousministeriö varaa vuosittain 600 000 euroa tukirahaa viljelysten perustamista varten. Tällä hetkellä rahaa jää vuosittain käyttämättä.

Viljelysten perustamisessa ei voi pitää taukoja

Siemen Forelian toimitusjohtajan Mikko Pulkkisen mukaan valtion tuki on välttämätön, koska siemenviljelyksen perustaminen on kallista ja tuottoa tulee vasta vuosien päästä. Perustamistoiminta on jatkuvaa, eikä takavuosien kaltaista taukoa haluta enää tapahtuvan uudestaan.

– Siemen Forelia on tällä hetkellä ainut, joka perustaa uusia viljelyksiä. Teemme nyt sen mitä pystymme. Jos huolehdimme yksin valtakunnan uusien viljelysten perustamisesta, se on hidasta ja kestää oman aikansa.

Vanhoja viljelyksiä hoidetaan ja ne ovat vielä tuottokunnossa, joten valmius hyviin satoihin on vielä olemassa.

Mikko Pulkkinen

Yhtiöllä on vanhoja viljelyksiä noin 200 hehtaaria ja perusteilla viljeyksiä on noin 110 hehtaaria. Yhden viljelyksen perustaminen kestää 5–7 vuotta. Pulkkinen huomauttaa, että metsäpuiden siemenhuolto koko metsäsektorilla erittäin pieni, mutta täysin välttämätön toimiala.

– Ilman siemenhuoltoa koko metsätalous kärsii siemen- ja taimipulasta. Biotaloudessa ajatuksena on, että metsien kasvua halutaan lisätä. Myös sieltä joudutaan tinkimään, jos tapahtuu pysähtymistä tai hidastumista.

Pulkkisen mukaan tilanne on nyt huono, mutta ei toivoton.

– Vanhoja viljelyksiä hoidetaan ja ne ovat vielä tuottokunnossa, joten valmius hyviin satoihin on vielä olemassa.

Suomessa toteutetaan vuonna 2011 päivitettyä siemenviljelyohjelmaa. Maan pohjoisimpiin osiin viljelyksiä ei perusteta vaan siellä käytetään paikallista metsikkösiementä.