Ravintolakokki tekee yhä useamman koti-illallisen – uutena ilmiönä take away -mummot

Noutoruuan syöminen lisääntyy jatkuvasti kaupungistumisen myötä. Kainuussa ikäihmiset löysivät noutoruuan ilot.

ruoat (ruokalajit)
Ruoka-annoksia pöydällä
Ravintolassa käyminen ei ole enää pelkästään juhlapäivien asia. Ravintolaruokaa haetaan myös paljon kotiin.Niko Mannonen / Yle

Ravintolaruokailu arkipäiväistyy nopeasti, ja samalla kotona tehdyn ruuan korvaaminen ravintolaruualla yleistyy. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan kokonaisuutena kaikki ravintolaruokailu on kasvanut. Tarjontaa on tullut erityisesti nopeaan ruokailuun.

– Siinä näkyy erityisesti ihmisten kiireisyys. Ihmiset käyttävät mieluummin ravintolapalveluja kuin laittavat ruokaa itse kotona, Lappi kertoo.

Tämä selviää myös MaRan joulukuussa julkaistusta trenditutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) (MaRa).

Erityisesti illallista otetaan nykyisin paljon mukaan ravintolasta kotiin. Ravintolassa syödyn lounaan osuus suhteessa ravintolailliseen onkin laskenut.

Eläkeläiset käyvät syömässä ja ostavat kotiinkin useammaksi päiväksi.

Pekka Huovinen

Timo Lapin mukaan tutkimus ei kerro ketkä näin tekevät, mutta kehitys on ollut hyvin nopeaa.

– Suomalaiset hakevat yhä enemmän ravintolasta ruokaa kotiin sen sijaan, että tekisivät itse. Tässä on hyvin suuri muutos, sillä tutkimus tehdään kahden vuoden välein. Vuonna 2014 vain kymmenen prosenttia otti mukaan ja 90 prosenttia söi paikan päällä. 2016 mukaan ottaneita oli 24 prosenttia ja 76 prosenttia söi ravintolassa, eli tässä näkee selkeästi, että ravintolaruokailu alkaa korvata kotiruokaa.

Timo Lappi ei näe ilmiötä huonona. Parhaimmillaan se antaa perheille aikaa nauttia ruuasta ilman kiirettä ja valmistamisen vaivaa.

– Ihmiset haluavat enemmän vapaa-aikaa kaikkeen siihen, mitä itse haluaa tehdä. Aikaa jää yhä enemmän perheelle ja yhdessäololle sen sijaan, että tehdään joka ilta kotona ruokaa. Tietysti yksi trendi on myös kotikokkaaminen, joka tulee myös ravintolassa käymistä.

Vanhukset löysivät noutoruuan ilot Kainuussa

Kainuussa trendin etunenässä ovat hieman yllättäen ikäihmiset. Kajaanin kiinalaisessa ravintolassa, Golden Dragonissa, sekä Suomussalmen ruokaravintola Kultaisessa Kukossa on huomattu, että erityisesti vanhukset ovat Kainuussa huomanneet noutoruuan vaivattomuuden. Hakijoita riittää muissakin ikäryhmissä, mutta erityisesti iäkkäämpien osuus on kasvanut silmiinpistävästi.

– He ovat uskaltaneet lähteä kokeilemaan kiinalaista ruokaa. Kiitosta on tullut erityisesti siitä, että yhdestä annoksesta syö kaksi tai jopa kolme kertaa, tarjoilija Sirpa Laitinen iloitsee.

Ruokalautasella erilaisia ruokia.
Ravintolassa illastetaan nykyisin paikan päällä yhä harvemmin.Darren Cool / AOP

Myös Kultaisen Kukon yrittäjä Pekka Huovinen on huomannut ilmiön.

– Eläkeläiset käyvät syömässä ja ostavat kotiinkin useammaksi päiväksi. Se on trendi, jossa olisi kasvunvaraakin, Huovinen toteaa.

Huovisen mukaan vanhusten innokkuus noutoruokaa kohtaan selittyy myös sillä, että lounaspöydästä saa kasattua mukaansa monipuolisen annoksen, jossa ovat mukana kaikki lautasmallin osat salaatista lihaan.

85-vuotias Saimi: "Kiinalainen silloin tällöin piristää elämää"

Kajaanilaiselle 85-vuotiaalle Saimi Tikkaselle noutoruoka on piristysruiske keskellä arkea. Hän tekee mielellään ruokaa itse, mutta välillä on mukava päästää itsensä helpommalla. Silloin hän suuntaa kiinalaiseen ravintolaan tai sushille. Niin hän teki menneenäkin viikonloppuna.

– Vaihteluksi kiinalainen silloin tällöin piristää elämää ja antaa siihen makua, vaihtelua ja sisältöä, Tikkanen iloitsee.

Noutoruuan hyvä puoli on Tikkasen mielestä se, että annoksesta riittää evästä useammalle päivälle.

Itse en ole tuollaisesta kehityksestä aikaisemmin kuullut.

Timo Lappi

Tikkanen on kiinnostunut myös kaupungin uudesta tarjonnasta. Hänelle ravintolassa paikan päällä syömiseen kuuluvat juhlan tuntu ja ystävät. Yleensä silloin varataan kabinetti, ja ruokaa nautitaan hyvässä seurassa. Noutoruoka on helppo vaihtoehto, joka tuo ravintolan kotiin.

– Kun uusien paikkojen mainoksia tulee, niin ravintolaa pitää käydä katsomassa, maistamassa ja haistamassa, Tikkanen kertoo.

– Jos jatkuvasti söisi vain kiinalaista, niin siihenkin kyllästyisi. Elämässä, ja nimenomaan ruokapöydässä, pitää olla vaihtelua, Tikkanen muistuttaa.

Kajaanin Sokos Hotel Valjuksen yhteydessä toimivaa ravintola Suloa ilmiö ei ole vielä tavoittanut.

– Ruokaa menee mukaan satunnaisesti, apulaisravintolapäällikkö Teemu Yli-Pelkola sanoo.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ei ole aikaisemmin kuullut vanhusten lisääntyneestä noutoruuan hakemisesta.

– Itse en ole tuollaisesta kehityksestä aikaisemmin kuullut, hän ihmettelee.

Hampurilainen ja pizza eivät ole uhka – kunhan nautit oikein

Alueen erityispiirteitä voi selittää ikärakenne. Lappi uskoo, että myös Kainuun nuorempi polvi oppii ajan kuluessa sen, että ravintolaruoka voi olla osa arkea.

– Nuoret aikuiset ovat aktiivisia ravintolassa kävijöitä 18-vuotiaista aina sinne 35-vuotiaisiin. Ravintola ei ole pelkästään mikään juhlan paikka, vaan paikka kohdata kavereita ja syödä hyvää ruokaa. Uskon, että kun he vähän vanhenevat, niin perinne jatkuu siinäkin vaiheessa. Kymmenen vuoden päästä ravintolaruokailu on yleisempää kuin tänä päivänä, Lappi uskoo.

Hampurilaisannos kuvattuna somekuvausjuttuun
Nykyisin hampurilaiset valmistetaan ravintoloissa laadukkaistakin raaka-aineista. Ne ovat syöjien suosiossa.Pekka Rötkönen

Ravintolaruuan lajit ovat pysyneet hyvin pitkään samanlaisina, eli edelleenkin suosituimpia ovat kana- ja linturuuat. Timo Lapin mukaan heti perässä tulevat hampurilainen sekä pizza, joiden osuus on kasvanut selkeästi. Kokolihan ja leikkeiden syöminen on vähentynyt.

– Tarjontaa ja uusia ketjuja on tullut lisää. Yksilöllisiä hampurilais- ja pizzapaikkoja, joissa tarjotaan korkealaatuisista raaka-aineista tehtyjä annoksia. Se näkyy kehityksessä hyvin selkeästi, Lappi kertoo.

Se on plussaa ravintoloille, että se saavat yhä suuremman osan iltaruokailusta.

Timo Lappi

Lappi ei usko, että trendi vaikuttaisi epäsuotuisasti kansanterveyteen, vaikka hampurilaiset ja pizza korvaisivat osittain kotona tehtyä ruokaa.

– Se riippuu siitä kuinka paljon sitä syö ja millaisia juomia nautitaan, hän selventää.

Kajaanilainen tarjoilija Sirpa Laitinen kertoo huomanneensa, että moni kajaanilainen ravintola-asiakas haluaisi iltaisin hakea iltaisin mukaansa muutakin kuin pizzaa ja hampurilaisia. Tarjonta on kuitenkin niukkaa.

– Se tuo paljon asiakkaita meille, kiinalaisen ravintolan tarjoilijana toimiva Laitinen sanoo.

Kuriiripalvelut eivät näivetä kivijalkaravintoloita

Noutoruokatrendi tulee Timo Lapin mielestä vahvistumaan entisestään tulevina vuosina. Kehitystä edesauttaa se, että oheen on syntynyt firmoja, jotka kuljettavat annoksen asiakkaan kotiovelle saakka.

– Ne tulevat kasvamaan voimakkaasti. Etelä-Suomessa se näkyy jo selvästi, että ihmiset syövät ravintolaruokaa kotona niin, että sen tuo ravintolaruuan kuljettamiseen erikoistunut yritys.

Esimerkiksi Kajaanissa ei toimi vielä yhtään ravintolaruokaa asiakkaalle kuljettavaa yritystä, mutta Oulussa ruokakuriireille on kehitetty jo oma sovellus (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva).

Lappi ei usko, että noutoruuan lisääntyvä volyymi nakertaisi pikku hiljaa kivijalkaravintoloiden nurkkaa. Uusia ravintoloita tulee koko ajan.

– Eivät ne näivety tai ole häviämässä. Ne voivat erittäin hyvin. Noutoruoka korvaa enemmänkin kotona laitettavaa ruokaa. Se on plussaa ravintoloille, että se saavat yhä suuremman osan iltaruokailusta. Tämä on myöskin työllisyyden että valtion talouden kannalta hyvä asia. Ravintolaruoka tuottaa huomattavasti enemmän työllisyyttä ja verotuloja kuin se, että ihminen omassa kodissaan raaka-aineista tekee ruokaa.

Haarukka ja veitsi servietin päällä pöydällä.
Vuokatin Amarillossaei myydä noutoruokaa juuri ollenkaan.Jarkko Heikkinen / Yle

Vuokatin Amarillossa luotetaan edelleen siihen, että ravintolaruoka on parasta paikan päällä syötynä.

– Emme tee ruokia kotipakettiin juuri ollenkaan. Olemme luopuneet siitä ihmisten antaman palautteen vuoksi. Mielestämme ruuan laatu kärsii kuljetuksessa ja varsinkin, jos ruoka ehtii jäähtyä matkalla, ravintolapäällikkö Jenny Myllykangas toteaa.

Hotellin yhteydessä sijaitsevan Amarillon asiakaskuntaan kuuluvat vahvasti turistit.

– Asiakkaat saattavat viedä annoksen hotellihuoneeseen, Myllykangas sanoo.

Kaupungistuminen tuo ihmiset valmiiseen pöytään

Ruokaravintoloilla menee nyt suhteellisen hyvin. Lapin mukaan viime vuosi oli varsin hyvä, ja tälle vuodelle liikevaihtoennusteet ennakoivat yli kuuden prosentin liikevaihdon kasvua.

– Toki 2011 ja 2014 olivat vaikeita. Kysyntä oli heikkoa ja kustannusrakenne nousi huomattavasti. Esimerkiksi alkoholijuomien raaka-aineiden hintoihin tuli lisäystä, ja se heikensi kannattavuutta. Perusongelma matkailu- ja ravintola-alalla on se, että meidän kannattavuus on huono. Kun pitäisi tehdä investointeja, niin monellakaan niihin ei ole varaa. Kaikki menevät veroihin ja muihin kuluihin.

Hyvää sykettä ravintola-alalle tuo väistämättä lisääntyvä kaupungistuminen.

– Siihen en ota kantaa, onko se kokonaisuutena hyvä asia, mutta ravintoloissa syödään yhä enemmän.