1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. allergia

Suomalainen tutkijaryhmä kehittää uudenlaista hoitomuotoa allergioihin – "Vastaavaa lähestymistapaa ei ole kenelläkään muulla"

Espoolainen biokemisti Pekka Mattila törmäsi immunoterapiaa tutkivaan ryhmään, perusti sen ympärille firman ja julkistaa lähivuosina ainutlaatuisen allergiarokotteen.

allergia
pekka mattila biokemisti desentum oy espoo vtt
Tutkimusavustaja Heidi Heiniluoto ja biokemisti Pekka Mattila työskentelevät korkeapainekromatografialaitteiston parissa.Vesa Marttinen / Yle

Suomalainen huippuasiantuntijoista koostuva tutkijaryhmä kehittää uudenlaista hoitomuotoa allergioihin.

Kun tavallisimmilla allergialääkkeillä (antihistamiinit, kortikosteroidit) pyritään lieventämään oireita ja hoitamaan allergisia reaktioita, nyt kehitettävä tuote pyrkii paneutumaan suoraan allergian syihin.

Menetelmä on nimeltään immunoterapia, josta voidaan käyttää myös kansanomaisempaa nimeä siedätyshoito. Itse lääkeainetta voidaan kutsua kansankielellä allergiarokotteeksi.

Immunoterapiaa hyödynnetään yleisesti esimerkiksi syöpähoidossa, mutta allergiatutkimuksessa se on ”aika lailla lapsenkengissä”.

Tutkimusryhmän hypoteesi on ainutlaatuinen maailmassa, vakuuttaa hoitoa kehittävän Desentum Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.

– Vastaavaa lähestymistapaa ei ole kenelläkään muulla. Olemme suojanneet hypoallergeenimme, eli allergiarokotteen vaikuttavan aineen, patenteilla.

Noin kahdenkymmenen hengen tutkijaryhmään kuuluu Desentumin lisäksi VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. Tutkimustyötä on tehty jo noin kymmenen vuoden ajan.

Tehokkaampi ja nopeampi siedätyshoitomuoto

Tutkimusryhmän kuningasajatus on allergeenin eli allergiaa aiheuttavan proteiinin rakenteen muuttaminen geenitekniikan avulla siten, että se aiheuttaa vähemmän allergiaoireita siedätyshoidon aikana.

– Muokkaamme luonnossa esiintyviä allergeeneja geneettisesti siten, että ne eivät pysty muodostamaan molekyylikomplekseja, jotka laukaisevat histamiinin erityksen, Mattila kertoo.

pekka mattila biokemisti desentum oy espoo vtt
Tutkimusavustaja Heidi Heiniluoto ja biokemisti Pekka Mattila tutkivat elektroforeesigeeliä VTT:n tiloissa Espoon Otaniemessä.Vesa Marttinen / Yle

Menetelmä muistuttaa perinteistä siedätyshoitoa, mutta tavoitteena on lyhytkestoisempi ja tehokkaampi hoito.

– Perinteisessä siedätyshoidossa käytetään villityypin allergeeneja ja aloitetaan hyvin pienillä annoksilla. Potilaat kärsivät allergiaoireista hoidon aikana, ja annostusta lisätään asteittain. Hoitojakso kestää tyypillisesti 3–5 vuotta, mikä on monelle varsin pitkä aika. Nykyisten hoitojen ongelma on, että potilaiden sitoutuminen vuosien mittaiseen hoitojaksoon on huono.

Tutkimusryhmä muokkaa allergeeneja hypoallergeenisiksi, eli vähemmän allergisia oireita aiheuttaviksi. Tämän myötä hoitojakso voi olla huomattavasti lyhyempi.

– Nämä hypoallergeenit eivät laukaise allergiaoireita, jolloin pääsemme heti alussa käyttämään suurempia annoksia. Näin saadaan kehossa syntymään nopeammin suojaava immuunivaste. Tavoitteena on päästä jopa vain kuusi kuukautta kestävään hoitoon, Mattila kertoo.

Turvallista geeniteknologiaa

Kun puhutaan proteiinien muokkaamisesta geenitekniikan avulla, saattaa hälytyskellot kilahtaa soimaan. Esimerkiksi ruoka-aineiden geenien muokkaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja.

– En käyttäisi sanaa geenimanipulaatio, koska se on määrittelemätön, negatiivissävytteinen sana, johon yhdistyy paljon ennakkoluuloja, Mattila sanoo.

Itse asiassa geeniteknologian avulla tuotetaan jo nykyisin suurin osa tällä hetkellä myynnissä olevista biologisista lääkkeistä. Tämä tapahtuu siirtämällä lääkeaineen kohdeproteiinia koodaava geeni turvalliseen isäntäorganismiin, jonka koko geneettinen koodi tunnetaan täysin.

– Näin varmistutaan siitä, että kyseinen tuotanto-organismi ei ole toksinen, Mattila sanoo.

Tuote myyntiin aikaisintaan 2021

Alkuvuodesta Desentum kertoi saaneensa tutkimukseen rahoitusta 1,85 miljoonaa euroa rahoituskierroksella muun muassa Belgiasta ja Luxemburgista.

– Lisäksi projektiin on saatu Tekesiltä merkittävä rahoitus. Yhteensä olemme tähän mennessä käyttäneet noin kuusi miljoonaa euroa, Mattila sanoo.

Markkinoille tuote tulee Mattilan mukaan aikaisintaan vuonna 2021. Tällä hetkellä tutkimusryhmän tavoitteena on viedä ensimmäinen rokotekandidaatti, koivun hypoallergeeni (Bet v1) kliinisiin tutkimuksiin.

Olemme ensimmäisenä maailmassa selvittäneet kolmen koiran allergeenin sekä hevosen allergeenin rakenteen.

Pekka Mattila

– Syksyllä on tarkoitus käynnistää ihopistokokeet, joissa tutkitaan rokotteen annosvastetta sekä hypoteesin toimivuutta. Tässä vaiheessa ei vielä puhuta varsinaisesta rokottamisesta tai immunoterapiasta, vaan vasta seuraava vaihe on se, jossa tutkitaan rokotteen turvallisuutta ja tehokkuutta pienessä ihmispopulaatiossa. Siihen on tarkoitus päästä ensi keväänä tai viimeistään 2019 keväällä.

Suuremmalle ihmispopulaatiolle tuotetta päästäneen kokeilemaan vuoden 2020 paikkeilla. Jos kaikki menee suunnitellusti, voidaan tuotteelle tämän jälkeen hakea myyntilupaa.

Tutkittavana myös koiran ja hevosen allergeenit

Mattilan mukaan tutkimusryhmän osaaminen on maailman huippuluokkaa allergeenien rakenteen tutkimisessa. Maailmalla on suomalaisryhmän lisäksi vain muutamia immunoterapiaa kehittäviä yrityksiä.

– Tämä johtuu varmasti siitä, että allergiatutkimus on vaikeaa ja allergeenien rakenteita ei ole tunnettu kovinkaan hyvin. Lisäksi ihmisen immuunijärjestelmä on hyvin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa myös muun muassa suoliston mikrobifloora.

Tällä hetkellä ryhmä tutkii koivun lisäksi esimerkiksi timotein siitepölyn allergeenia Phl p1:tä.

– Lisäksi olemme ensimmäisenä maailmassa onnistuneet selvittämään kolmen koiran allergeenin rakenteen sekä hevosen allergeenin rakenteen.

Kaikkia näitä on onnistuttu muokkaamaan ja kehittämään niin, että niistä voidaan saada aikaan hypoallergeeneja, jotka puolestaan toimisivat rokotteena.

Lue seuraavaksi