Turva-asiantuntija: Nuori voi radikalisoitua jo kuukaudessa

Totti Karpela on Euroopan uhka-analyytikkoyhdistyksen puheenjohtaja. Hän sanoo, että ääriliikkeiden tehokas markkinointi on tehnyt nuorten radikalisoitumisesta jo pelottavan nopeaa.

Kotimaa
Rikospaikkatutkija kuvaamassa terrori-iskun paikalla Lontoossa keskiviikkona.
Poliisin tekninen tutkinta tutki Lontoon terrori-iskua maaliskuussa. Facundo Arrizabalaga / EPA

Yli 20 vuotta uhka-analyysien parissa työskennellyt Totti Karpela pitää terrorijärjestöjen markkinointia erittäin ammattimaisena. Internetin ja sosiaalisen median sisällöt on tarkoitettu puhuttelemaan juuri nuoria, jotka ovat helpoimmin käännytettävissä.

– Erilaiset terrorijärjestöt tarjoavat netissä pelejä lapsille, rekrytointia, twitter-tilejä ja kaikkea mahdollista. On osattu löytää kanavat, joilla tavoitetaan ne ihmiset, joita ei aikaisemmin olisi voitu tavoittaa.

Karpela on Euroopan uhka-analyytikkoyhdistyksen puheenjohtaja. Vastikään alan ammattilaiset kokoontuivat Italiaan keskustelemaan muuttuneesta terrorismin kuvasta. Kaikki olivat yhtä mieltä, että yksittäisten, itsenäisesti toimivien terroristien tekemistä iskuista on tullut vallitseva toimintamalli. Samalla tekijöiden motiivit voivat vaihdella suuresti.

– Uskonto on enemmän keppihevonen ja linkit tekijöiden välillä löytyvät enemmän yhteisistä kasvuympäristöistä, arvoista, jännityksen hakemisesta ja huomionhakemisesta. Internet tarjoaa yksittäisille terroristeille mahdollisuuden luoda oma vertaistukiryhmänsä ja saada vahvistusta siitä itselleen, Karpela summaa uusimmat uhka-analyytikkojen tekemät havainnot.

Hän pitää erityisen huolestuttavana sitä, että nuoren ihmisen radikalisoitumisprosessi on tutkimusten mukaan lyhentynyt noin kuukauteen. Samalla on havaittu, että iskijät toimivat yhä useammin kotikentällään. Useimmat ääriliike Isisin nimissä tehdyt iskut on uhka-analyytikoiden mukaan tehty vain kolmen kilometrin säteellä henkilön normaalista elinympäristöstä.

– Yksittäiset terroristit näyttävät toimivan kuten muutkin rikolliset eli liikutaan sellaisella alueella, jonka tekijä itse kokee tutuksi ja turvalliseksi.

Miten torjua tuntematonta uhkaa?

Valkoisiin suojavarusteisiin pukeutunut poliisi kävelee pakettiauton edessä poliisin eristämällä alueella.
Poliisi tutkii rikospaikkaa Tukholman keskustassa.Noella Johansson / EPA

Yksittäisten ja itsenäisesti toimivien terroristien suunnitelmia on vaikea paljastaa. Sen on myöntänyt esimerkiksi suojelupoliisi. Suomessa valmistellaankin parhaillaan siviilitiedustelulakia, jonka olennainen osa on verkkotiedustelu.

Karpela muistuttaa, että sen lisäksi tarvitaan edelleen perinteisiä poliisin tutkintakeinoja, kuten peitetoimintaa ja tietolähdetoimintaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliisit ovat onnistuneet paljastamaan terroristisoluja parhaiten juuri näillä keinoilla.

– Verkossa pitää olla, mutta edelleenkin meillä on tietovuotoja, joissa tiedottajat välittävät tietoa viranomaisille joko rahasta tai siitä syystä, että he eivät itse hyväksy sitä suunniteltua terroritekoa.

Karpela työskenteli pitkään poliisina ennen yksityiselle turva-alalle siirtymistä. Hän pitää selvänä, että Suomessa poliisin voimavarat eivät yksistään riitä, vaan terrorismintorjuntaan tarvitaan turvallisuusviranomaisten lisäksi yrityksiä ja kansalaisia.

– Suosittelen kansalaisia hyvin matalalla kynnyksellä kertomaan viranomaisille oudosta toiminnasta tai käytöksestä. Suurella yleisöllä on oma roolinsa Suomen pitämisessä turvallisena maana.

Karpela heittää lopuksi vielä pienen toiveen median suuntaan.

– Median ei kannata puhua yksittäisistä susista, koska se antaa tietyn glamourin ja saattaa vetää nuoria puoleensa. Puhutaan suoraan terroristeista tai rikollisista, Karpela napauttaa.