Tommi Kinnunen: Jos edes kerran elämässä jokainen pääsisi siihen pisteeseen, että nauttii kirjasta!

Älylaitteiden selailukulttuuri heijastuu kirjojenkin lukemiseen. Kirjailija korostaa lukuviikon kunniaksi pitkäjänteisen ja hitaan lukemisen palkitsevuutta.

Kotimaa
Tommi Kinnunen
Tommi KinnunenKalle Mäkelä / Yle

Näin Lukuviikolla (siirryt toiseen palveluun) "kuuluu" olla huolestunut kirjallisuuden kilpailijoista ja muistuttaa lukemisen hyödyistä. Omantunnon kysymys kirjailija Tommi Kinnuselle: onko hänen kaunokirjallisuuteen käyttämänsä aika kutistunut älylaitteiden ja sosiaalisen median tulon jälkeen?

– Viimeisen parin, kolmen vuoden aikana näin on päässyt käymään. En kyllä tiedä, onko syynä sosiaalinen media vai se, että elän nyt elämäni ruuhkavuosia, mutta selvästi vähemmän aikaa kirjallisuudelle riittää nykyään.

Kirjailija ja äidinkielenopettaja myöntää löytävänsä itsensä tilanteista, joissa sormi selaa kosketusnäyttöä eteenpäin ja eteenpäin, ja samaan aikaan miettii, pitäisikö laite laittaa pois ja tarttua kirjaan.

– Kieltämättä. Varsinkin kun jo vuonna 2013 liityin Twitteriin. Se on sellainen pirulainen, jonne uppoudun helposti. Aika usein pitää tarttua itseään niskasta kiinni, napata kirja käteen ja aloittaa lukeminen.

Raamatusta lähtien on puhuttu houkutuksista, joita ihminen kohtaa. Ovatko kirjan kilpailijat Kinnuselle vähän kuin omenaa paratiisissa tarjoavia käärmeitä?

– Sosiaalista mediaakin on niin monenlaista. Ymmärrän huolen, jos kirja unohtuu ja uppoutuu katsomaan pelkästään videoita YouTubesta, sillä silloin muuttuu aktiivisesta toimijasta aika lailla passiiviseksi. Itselleni selitän Twitterin käyttöä sillä, että käyn siellä aktiivista keskustelua yhteiskunnan kanssa.

Äidinkielen tunnin lukupiiri.
Juha Kemppainen / Yle

Skrol, skrol, skrol...

Älylaitteiden lukeminen on erilaista lukemista. Pätkä sieltä, toinen täältä... ei kiinnosta, hyppy johonkin aivan muuhun. Kaunokirjallisuuden kanssa ei voi tehdä samaa. Tommi Kinnunen on koulutyössään nähnyt, miten selailukulttuuri vaikuttaa lukutottumuksiin.

– Kun nykyään luemme luokassa oppikirjasta kirjallisuusnäytteitä, niin jos se on yli sivun mittainen, minun pitää perustella oppilaille, miksi luemme näin järjettömän pitkiä tekstejä, Kinnunen naurahtaa.

Sehän on juuri se herkku, kun huomaa, että oppilaassa syttyy valo, joka todennäköisesti ei enää koskaan sammu.

Tommi Kinnunen

Toki koulussa tulee myös tilanteita, joissa hitaus ja pitkäjänteisyyden vaatimus palkitsevat oppilaan.

– Sehän on juuri se herkku, jolla tätä ammattia jaksaa. Kun huomaa, että oppilaassa syttyy valo, joka todennäköisesti ei enää koskaan sammu. Kyllä joka kerta tekstejä lukiessa tai kirjastossa joku oppilas saavuttaa suuremman kosketuksen kirjallisuuteen ja sitä kautta täysin tuntemattoman ihmisen elämään.

Kirjailija Tommi Kinnunen
Teea Jokihaara

Myötäelämisen taitoa

Tutkimusten mukaan kirjallisuus lisää lukijan empatiakykyä. Myös lukevien ihmisten sanavarasto on huomattavasti suurempi.

– Sanoilla hahmotetaan maailmaa, joten lukeva ihminen pystyy hahmottamaan sen nyansseja tarkemmin.

Jos jokaisella olisi edes joku kirja, josta on tykännyt.

Tommi Kinnunen

On Tommi Kinnusella vielä kolmaskin syy, joka pistää jaksamaan kirjallisuuslähettilään välillä tahmeaakin työtä.

– On pakko! Peruskoulun opetussuunnitelmat vaativat kokonaisteosten lukemista. Se ei ole minusta kiinni.

Kinnunen haluaa lähettää koteihin terveisiä, että sielläkin luetettaisiin mahdollisimman monenlaista kirjallisuutta. Koulun ei ole hyvä olla ainoa paikka, jossa luetaan.

– Yläkouluaikana kyllä luetaan mahdollisimman monensorttista genrekirjallisuutta: fantasiaa, scifiä, realistisia kertomuksia, runoja, näytelmiä... Tavoitteeni on, että sitten kun koulu loppuu, jokaisella olisi edes joku kirja, josta on tykännyt. Edes kerran elämässään pääsisi siihen pisteeseen, että nauttii kirjasta.

Tommi Kinnusen twiittaus nuortenkirjallisuudesta
Yle