Saamenkielinen kappale ensimmäistä kertaa Radio Suomen tehosoittoon

Karasjokilaisen Felgen orkesterin kappale Jovnna soi Radio Suomessa ensimmäistä kertaa huomenna sunnuntaina.

kulttuuri
Felgen Orkester
Karasjokilaisen folkrock-yhtyeen Felgen orkesterin jäsenet Johan Biti (vas.), Petter Tretnes Hansen, Morten Ailu Hansen, Tom Stian Tretnes Hansen, Henning Anti ja Nils Mikael H. Hansen.Preassagovva

Yle Radio Suomen kuulijat pääsevät pian nauttimaan entistä useammin saamelaisesta musiikista, kun pohjoissaamenkielisen folkrockyhtyeen Felgen orkesterin kappale Jovnna alkaa soida Radio Suomen uutuuskategoriassa.

Radio Suomen musiikkituottaja Kirsi Väänänen iloitsee, kun karasjokilaisen poikabändin musiikki kantautui Radio Suomen valikoimiin saakka.

– Kun kuuntelin uutuuslevyjä, niin eihän tämä laulu ja tämä levy jäänyt mitenkään huomaamatta. Se on niin hieno, eloisa, joka sopii ihan mihin tahansa. Mutta sitten kun siinä on saamelaiset sävyt matkassa mukana niin sen arvo ikään kuin vielä nousee. Se on niin kuin sellainen löytöjen löytö! Väänänen iloitsee.

Saamenkielinen musiikki soi satunnaisesti valtakunnallisilla kanavilla esimerkiksi saamelaisten kansallispäivän yhteydessä. Saamelaismusiikilla on kuitenkin hyvin vaikea päästä listasoittoon. Kirsi Väänänen selittää, että Radio Suomen lähetysvirtaan nk. etninen musiikki harvoin sopii.

– Se on aika vaikeaa, koska meidän täytyy ajatella se musiikkikokonaisuus sellaisena, että se soi joka puolella Suomea. Yleensäkin etnisen musiikin päätyminen Radio Suomen musiikkilistoille on vaikeata, koska Radio Suomen pitää kuulostaa joka puolella Suomea siltä samalta Radio Suomelta.

Felgen orkesterin Jovnna-kappaleen ensisoitto Radio Suomessa on huomenna sunnuntaina kello 13.03 alkavassa Radio Suomen levyuutuudet - ohjelmassa.

"Me olemme aina uskoneet, että Suomen puolella tunnistetaan hyvä musiikki"

Felgen orkesterin kitaransoittaja ja vokalisti Petter Tretnes Hansen kommentoi uutista tuoreeltaan Yle Sápmin nuortenohjelmassa Sohkaršohkkassa (su. Sokerishokki). Hansen on luonnollisesti iloinen, että Norjan puolen Saamenmaalta ponnistava yhtye on huomattu Suomen valtakunnallisessa radiossa. Saamenkielisellä musiikilla on hankala ponnistaa valtakunnallisille listoille myös Norjan puolella.

– Tämä oli todella iloinen tieto meille. Sellainen ongelmahan meillä on täällä Norjan puolella myös, että miten yltää saamelaisella musiikilla pidemmäs kuin vain saamenradioon. Täällä on hyvin vaikea päästä P1-kanavalle, joka kuuluu ympäri Norjaa. P3-nuortenkanavalle on vielä vaikeampi päästä, ainakin tällaisella selkeällä saamelaismusiikilla, jossa kaikki on saameksi, Hansen selittää.

– Me olemme aina uskoneet, että Suomen puolella kyllä tunnistetaan hyvä musiikki, Hansen naurahtaa.

Levy-yhtiön johtaja: Saamenkielista musiikkia harvoin huolitaan soittolistoille

Saamelaismusiikin uranuurtajiin Suomen puolella kuuluvan Tuupa Recordsin toimitusjohtaja Jussi Isokoski sanoo, että Felgen orkesterin nousu Suomen Radion soittoon on iloinen yllätys.

Isokoski on tuottanut saamenkielistä musiikkia Suomessa jo toistakymmentä vuotta ja tietää, miten hankalaa saamelaismusiikilla on nousta valtakunnan listoille. Syyksi tähän Isokoski arvelee kielimuuria.

– Kyllä se tuo kieliasia on ollut, kun ihmisillä ei ole ollu semmosta tarttumapintaa tuossa valtakunnan tasolla. Kieliasian mä nostaisin ensimmäiseksi, koska varsinkin tänä päivänä kun meillä on saamelaisen musiiikin tekninen ja tuotannollinen taso, ollaan porukalla saatu sitä nostettua hirveästi. Joskus aikoinaan mietin, että johtuuko se siitä, että meillä tuotanto on vielä lasten kengissä. Mutta nyt kun ollaan päästy niin paljon pitemmälle kaikilla osa-alueilla, niin en usko että se enää siitä on kiinni, Isokoski sanoo.

Tuupa Records toimâttâshovdâ Jussi Isokoski.
Tuupa Recordsin toimitusjohtaja Jussi Isokoski.Eljas Niskanen / Yle

Tuupa recordsilla ovat levyttäneet monet Saamenmaan tähdet, kuten Niillas Holmberg, Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Amoc. Varta vasten radioon suunniteltuja kappaleita ei ole lähdetty tekemään, vaan taide ja musiikki on kaiken tekemisen lähtökohtana.

– Me ei olla koettu, että senkaltainen taiteen tai musiikin teko olisi aluksikin mukavaa, saati että se olisi musiikki- ja taidelähtöistä. Sen takia me ollaan pyritty tekemään saamelaista musiikkia taidelähtöisesti. Me ei olla hirveästi mietitty sitä, että sopiiko tämä radiosoittolistalle, Isokoski sanoo.