yle.fi-etusivu

Eläimet eivät hätkähdä kylmää kevätsäätä – takatalvi olisi haitallisempi

Pohjoisen kasvi- ja eläinlajit ovat tottuneet kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Kasvit valmistautuvat hangen alla jo tulevaan kasvukauteen.

kevätsää
Sinitiainen kuusessa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Pohjoisessa kylmä sää on jatkunut kuluvana keväänä pidempään kuin viime vuosina. Luonto sopeutuu kuitenkin kevään kylmään säähän ongelmitta.

– Viileät säät hidastavat kasvukauden alkua, mutta täällä pohjoisessa kasvilajit ovat sopeutuneet pitkiin talviin, eikä niillä ole mitään hätää, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala sanoo.

– Jos lumet olisivat sulaneet hyvin aikaisin ja tullut lämmintä ja sitten tullut ankara takatalvi, niin olosuhteet saattaisivat olla vahingollisia kasveille.

Tupasvilloja suolla.
YLE / Pasi Takkunen

Kasvukausi voi käynnistyä nopeastikin sään lämmetessä.

– Toukokuussa lumet saattavat sulaa hyvinkin nopeasti ja kasvit ovat valmistautuneet jo osittain hangen alla kasvukauden alkuun ja lähtevät nopeasti sitten kasvamaan sieltä. Monet pohjoiset lajit, kuten tupasvilla, alkavat kukkia, kun suo on vielä osittain jäässä. Pohjoiset lajit ovat sopeutuneet siihen, että ne hyödyntävät tämän lyhyen kasvukauden mahdollisimman tehokkaasti, Kulmala kertoo.

Ilmastonmuutos aikaistaa keväitä

Viileää kevätsäätä enemmän Kulmala sanoo olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta.

– Viime vuosina on ollut havaittavissa talvien lyhentymistä. Enemmän olisin huolestunut ilmaston lämpenemisestä, kuin yksittäisistä hieman pidempään jatkuvista talvisäistä.

Samoilla linjoilla on myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa Huhta.

– Nämä kevätkelit ovat sellaisia, että ne vaihtelevat vuodesta toiseen. Välillä on aikaisia keväitä ja välillä on myöhempiä keväitä. Jos tässä nyt muistelee 80-lukua esimerkiksi, niin kyllä näyttää pikemminkin siltä, että tässä mentäisiin pitkän aikavälin ihan normaalissa kevään etenemistahdissa. Nythän eletään vasta huhtikuun loppua ja kyllähän sitä yleensä on silloin vielä lunta maassa ollut. Tässä on ehkä totuttu viiden viime vuoden aikaisiin keväisiin, jolloin lumi on alkanut sulamaan jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella ja on tullut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poikkeuksellisen aikaisiakin keväitä.

Kevätsään lämpötila vaikuttaa muuttolintuihin

– Kevät vaikuttaa kaikkein selvimmin muuttolintujen saapumiseen. Jos on myöhäinen kevät, niin silloin linnut saapuvat myöhemmin. Tälläkin hetkellä lienee sellainen tilanne, että Etelä-Suomessa on aikamoisia määriä muuttolintuja odottelemassa, että kelit paranisivat ja ne pääsisivät jatkamaan muuttoa tänne Lappiin. Erityisesti hanhien ja kurkien osalta näyttäisi siltä, että niitä on nähty tavallista huomattavasti vähemmän täällä Lapissa. Normaalisti tämä vappua edeltävä viikko on jo ihan päämuuttoaikaa hanhilla ja kurjilla. Nyt näyttäisi, että päämuutto siirtyy vapun tietämille, ehkä vähän myöhempäänkin, Huhta sanoo.

Kurki lentää sinistä taivasta vasten.
Raine Martikainen

– Jos lunta on pitkään ja maa on jäässä, niin kasvillisuus elpyy myöhemmin ja hyönteiset heräilevät myöhemmin. Hyönteisethän ovat ravintoa monille muille eläimille ja eläinten lisääntyminen pyrkii viivästymään, jos kylmät kelit jatkuvat todella pitkään, mutta yleensähän tässä tuppaa käymään niin, että sitten se lämpeneminen tapahtuu hyvinkin nopeasti ja eläimet saavat lisääntymispuuhat hyvinkin nopeasti käyntiin.

Kesän sää on ratkaisevammassa asemassa

– Eläinten lisääntymisen kannalta kesän ilmat ovat huomattavasti paljon tärkeämpiä, kuin kevään ilmat. Jos tulee litujen pesimäaikaan hyvin kylmät ilmat, niin se vaikuttaa huomattavasti paljon enemmän lisääntymismenestykseen, Huhta muistuttaa.

Tähän asti kylmänä jatkunut kevät ei Huhdan mukaan vielä pienennä eläinpopulaatioita.

– Ei se vielä vaikuta. Se voi viivästyttää lisääntymistä ja muitakin eläinten normaaleja kesäaktiviteetteja, mutta ei vielä dramaattisesti.

Mikäli kylmät kelit jatkuisivat pitkään, sillä olisi näkyviä seurauksia.

– Jos lisääntymismenestys on heikko, niin loppukesästä ja seuraavana syksynä on huomattavasti vähemmän nuoria lintuja. Tiaisissa se näkyy seuraavana talvena niin, että niitä on huomattavasti vähemmän ruokintapaikoilla ja metsissä. Eläimet ovat kyllä aika joustavia lisääntymispuuhissaan ja sopeutuneet näihin ympäristöolosuhteisiin ja niiden heilahteluihin.

Elämää hangen alla

Monien pieneläinten elämää pitkään säilyvä lumipeite ei haittaa.

– Myyräthän elävät hangen sisällä lumen ja maanpinnan rajapinnassa ja niihin eivät kylmät kelit vaikuta. Ne pystyvät siellä syömään ja lisääntymään ihan normaalisti. Ne ovat hyvin vähän riippuvaisia siitä, minkälaiset ilmat ovat hangen yläpuolella. Myyräpopulaatioita säätelevät pedot, loiset ja taudit, Huhta sanoo.

Metsämyyrä lintujen ruokintapaikalla.
Raine Martikainen

Suuremmatkaan metsäneläimet eivät kylmistä ilmoista hätkähdä.

– Kova hankikeli edistää painavien eläinten liikkumista metsässä. Sitten, kun hanki alkaa pehmetä ja muuttuu soseiseksi, niin se alkaa vaikuttaa niidenkin liikkumiseen liikkumista hidastavasti, mutta se vaihe on yleensä hyvin lyhyt. En usko, että näillä kylmillä ilmoilla on vaikutusta esimerkiksi hirvieläimiin. Eläimet selviävät hyvin näiden kevätilmojen kanssa, jos vain ravintoa riittää, Huhta sanoo.

Muuttolinnut tekevät tiedustelulentoja

Mistä muuttolinnut sitten tietävät, milloin pohjoiseen kannattaa lentää?

– Pieniä parvia käy tekemässä tiedustelulentoja täällä pohjoisempana. Myös oman sisäisen kellonsa ansioista ne tietävät, milloin alkavat olla sellaiset ilmat, että pärjää. Kylmät pohjoistuulet voivat pysäyttää muuton. Kun etelätuulet alkavat puhaltaa, se tuo muuttolintuja, Huhta kertoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Ilmoitus laukauksista

Lontoon joukkohysteria: Poliisi etsii asemalaiturilla olleita miehiä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät