Koe uusi yle.fi

Alalle soveltumattomat hoitajat halutaan pois terveysalan kouluista

Laki mahdollistaisi esimerkiksi opiskelupaikan epäämisen jo ennen koulun alkua, mutta sitä ei uskalleta käyttää.

terveydenhoito
Sairaanhoitaja kuvattu epäskarpisti, kasvot eivät näy.
Yle

Viisi vuotta sitten Suomeen säädettiin SORA-lainsäädäntö (siirryt toiseen palveluun), joka mahdollistaa sen, että oppilaitos voi evätä opiskelupaikan alalle soveltumattomalta opiskelijalta. Laki mahdollistaa myös opiskelijan erottamisen kesken opintojen.

Yksi keskeinen syy SORA-lakiin oli halu parantaa potilasturvallisuutta. Alalta haluttiin pois henkilöt, jotka esimerkiksi kohtelevat kaltoin potilaita tai ovat väkivaltaisia työssään. Terveysalan oppilaitosten mukaan lakia ei ole juuri sovellettu.

– Käytännössä emme ole pystyneet SORA-lain nojalla epäämään keneltäkään opiskelupaikkaa, sanoo Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Marjut Putkinen.

Kenenkään opiskeluoikeutta ei ole myöskään lopetettu kesken lain nojalla.

"Käyttäkää SORA-lakia!"

Koulutusjohtaja Marjut Putkisen mielestä SORA-lakiin ei ole turvauduttu, koska se on epäselvästi kirjoitettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Johanna Moisio sanoo, että terveysalan oppilaitoksilta on tullut runsaasti palautetta SORA-laista.

– On ilmeisen paljon tapauksia, joissa lakia ei ole uskallettu täysimääräisesti ottaa käyttöön, Moisio myöntää.

On ilmeisen paljon tapauksia, joissa lakia ei ole uskallettu täysimääräisesti ottaa käyttöön.

Johanna Moisio

Mikä on ministeriön neuvo empiville oppilaitoksille, jos tuntuu että opiskelijia ei sovellu alalle?

– SORA-lainsäädäntöä pitäisi käyttää.

Johanna Moisio sanoo, että ministeriössä on otettu terveydenhoitoalan oppilaitosten palautteesta vaarin. Ministeriö selvittää SORA-lain tilanteen ja antaa oppilaitoksille piakkoin uudet ohjeet lain soveltamisesta.

"Pöyristyttäviä asioita"

– On todella hyvä, että ministeriö puuttuu asiaan. Me tarvitsemme selkeämmät ohjeet, Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Marjut Putkinen sanoo.

Alalle soveltumattomat työntekijät ovat puhuttaneet viime aikoina terveysalan oppilaitoksissa. Syynä ovat Turun Kupittaan sairaalassa ilmitulleet vanhusten pahoinpitelyt.

Myös Ulvilassa, Antinkartanon kehitysvammaisten yksikössä on paljastunut lapsen pahoinpitely, joka on saanut alan kouluttajat mielipahan valtaan.

Väärinkäytökset eivät useinkaan ole loppuneet, vaikka niistä on kerrottu.

Johanna Pohjanoksa

– Nämä ovat pöyristyttäviä asioita. Tällaisiin pyritään koulutuksessa jatkuvasti kiinnittämään huomiota, Marjut Putkinen sanoo.

Putkinen toteaa, että esimerkiksi sairaanhoitajien koulutuksessa etiikan opetus kulkee koko ajan mukana.

Kantelijalle ei hyvää seuraa

Potilaiden huono kohtelu on usein monien työntekijöiden tiedossa. Kuitenkin asiaan puututaan vain harvoin. Näin kävi esimerkiksi Turun vanhuspsykiatrian G1-osaston tapauksessa.

Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä Johanna Pohjanoksa on tutkinut väärinkäytöksiä terveydenhuollossa. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että terveydenhuollon työyhteisöihin on syntynyt sormien läpi katsomisen kultuuri.

Nämä ovat pöyristyttäviä asioita. Tällaisiin seikkoihin pyritään koulutuksessa jatkuvasti kiinnittämään huomiota.

Marjut Putkinen

Se näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijät eivät halua puuttua väärinkäytöksiin kovinkaan helposti. Pohjanoksa uskoo tietävänsä syyn.

– Väärinkäytökset eivät useinkaan ole loppuneet, vaikka niistä on kerrottu, Pohjanoksa sanoo.

Toinen syy on vieläkin pahempi. Väärinkäytöksen paljastajalle ei useinkaan seuraa hyvää. Pohjanoksan selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmasosalle väärinkäytöksistä kertoneista aiheutui negatiivisia seurauksia, kuten syrjintää esimiehen taholta.