Kolumnivieras Jarno Limnéll: Vaalien turvallisuudesta huolehtiminen korostuu

Vaaleihin vaikuttaminen on yhä helpompaa. Asia puhuttaa turvallisuusasiantuntijoita ympäri maailmaa, kirjoittaa vieraileva kolumnisti, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarmo Limnéll.

Hybridisodankäynti
Jarno Limnéll
Jarno LimnéllTiina Jutila / Yle

Sähköinen äänestys on viime aikoina herättänyt keskustelua Suomessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt vaalien turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen, äänestystavasta riippumatta.

Asiantuntijoiden kesken vaalien turvallisuudesta puhutaan tällä hetkellä kansainvälisesti paljon.

Useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, vaalien turvallisuus on noussut merkittäväksi poliittisen johdon ja turvallisuusviranomaisten puheenaiheeksi. Yhdysvalloissa presidentinvaalien aikaisia tapahtumia puidaan edelleen ja suunnitelmia seuraavien vaalien turvaamiseksi tehdään jo nyt.

Vaalien turvaaminen on kansanvallan turvaamista. Vaaleissa kansalaiset valitsevat maalle poliittiset päätöksentekijät, jotka edustuksellisessa demokratiassa päättävät maan asioista. Ihmisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja oikeellisuuteen on puolestaan toimivan demokratian edellytys. Vaaleissa on kyse yhteiskunnan kannalta elintärkeän toiminnon turvaamisesta. Vaalien suojaamisen ulkoiselta vaikuttamiselta tulee olla keskeisessä kansallisen turvallisuuden intressissä.

Nykyiset vaikuttamiskeinot ovat suhteellisen helposti toteutettavia, hankalasti jäljitettäviä ja kiistettävissä olevia

Historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä vaaleihin vaikuttamisesta eli siitä, että valtion ulkopuolinen toimija pyrkii suoraan tai välillisesti vaikuttamaan vaalien tulokseen. Pelkästään vuosien 1945–2000 välillä tapauksia raportoitiin maailmassa yli sata (siirryt toiseen palveluun).

Vaikuttamiselle nykypäivän teknologia ja tietoyhteiskuntien haavoittuvuus tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka ovat suhteellisen helposti toteutettavia, hankalasti jäljitettäviä ja kiistettävissä olevia toimintatapoja.

Vaalien vaikuttamisen keinoja arvioitaessa ei tulekaan liiaksi keskittyä jo havaittuihin ja käytettyihin keinoihin, vaan kiinnittää ennakoivasti huomio myös uusiin keinoihin. Demokratian puolustajan on oltava varautumisessaan ennakoiva ja innovatiivinen.

Valtiot ovat kyvykkäimpiä toimijoita vaalien häirintään ja vaikuttamiseen, mutta ne eivät ole ainoita toimijoita. Ei-valtiolliset toimijat, kuten ääriliikkeet, voivat tarkoituksellisesti pyrkiä toimillaan luomaan sekaannusta vaaleihin ja epäluottamusta vaalitulosta kohtaan. Menneisyydestä löytyy myös esimerkkejä, joissa yksittäinen ihminen on pyrkinyt vakavastikin häiritsemään vaaleja saadakseen julkisuutta omalle asialleen tai pyrkiessään edesauttamaan oman ehdokkaansa valintaa.

Vaalien tulokseen vaikuttaminen voi tapahtua monin keinoin.

Kohteena voivat olla ehdokkaat ja puolueet. Ehdokkaita voidaan esimerkiksi pyrkiä eri tavoin mustamaalaamaan tai suosimaan toisten kustannuksella. Nykytekniikalla väärennettyjen videoiden, äänitallenteiden ja dokumenttien tekeminen ja levittäminen on varsin helppoa. Tietomurrot puolueiden ja ehdokkaiden sähköisiin tiedostoihin tai sähköposteihin sekä erilaiset kiusalliset tietovuodot ovat mahdollisia. Ehdokkaita voidaan myös painostaa tai kiristää joko suoraan tai välillisesti.

Yleinen informaatioympäristö on keskeinen vaalikamppailun kenttä – myös ulkopuoliselle vaikuttamiselle.

Häirinnän ei edes tarvitse onnistua kovin hyvin luodakseen epäluottamusta vaalituloksen oikeellisuuteen ja rehellisyyteen

Ihmisten mielipiteisiin, asenteisiin, julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen mielipideilmapiiriin vaikuttamisesta on Suomessakin havaintoja. Useasti tavoitteena on yleisen luottamuksen heikentäminen ja erimielisyyden lisääminen sekä yhteiskunnan sisällä että kansalaisten ja poliittisten päättäjien välillä.

Valemedioiden ja valheellisten uutisten levittämisen, sosiaalisen median trollaamisen, väärennettyjen Twitter-kampanjoiden sekä äänekkäiden puhemiesten käyttämisen ohella vaikuttamista voi kohdistua ihmisten luotettavina pitämiin medioihin. Keinoja on monia.

Keskiössä on ihmisten luottamus itse äänestysprosessin, vaalien käytännön toteuttamisen, oikeellisuuteen ja rehellisyyteen. Vaalien tulokseen on demokratiassa voitava luottaa.

Niinpä äänestysprosessiin vaikuttamisen tai häirinnän ei edes tarvitse onnistua kovin hyvin luodakseen epäluottamusta vaalituloksen oikeellisuuteen ja rehellisyyteen. Laajalle leviävä epäilys voi vakavasti vahingoittaa demokratiaa.

Äänestyspaikkojen läheisyydestä löytyvät äänestysliput, vaalisalaisuuden periaatteen murentaminen, äänestyspaikoista kertovien verkkosivujen kaataminen, väitteet kadonneista tai ylimääräisistä äänistä, tai edes epäilyt vaalivirkailijoiden virheellisestä toiminnasta voivat heikentää luottamusta äänestystulokseen.

Virheellisiä vaalituloksia voidaan pyrkiä esittämään ennen virallisten tulosten julkistamista. Vakavampina tekoina voi esiintyä esimerkiksi pyrkimyksiä manipuloida äänestäjärekistereitä tai hävittää suuri määrä äänestyslippuja tarkastuslaskennan yhteydessä. Tämänkaltaiset niin digitaaliset kuin fyysiset vaikutustoimet voivat oleellisesti heikentää vaalituloksen uskottavuutta ja aiheuttaa poliittista epävakautta.

On tärkeää, että vaaleihin vaikuttamisen mahdollisuus tiedostetaan. Suomessa järjestetään presidentinvaalit ensi vuonna ja eduskuntavaalit vuonna 2019

Vaaleihin ulkopuolisen vaikuttamisen uhkaa ei tule tarpeettomasti korostaa, mutta se on välttämätöntä tiedostaa tämän päivän turvallisuusympäristössä. Hybridiuhkia arvioitaessa vaalit ovat yksi keskeinen kohde. Euroopassa tänä vuonna järjestettävien vaalien tapahtumia tuleekin Suomessa seurata tarkoin.

On tärkeää, että vaaleihin vaikuttamisen mahdollisuus tiedostetaan. Suomessa järjestetään presidentinvaalit ensi vuonna ja eduskuntavaalit vuonna 2019. On ennakoivasti arvioitava erilaisia niin vaikuttamisen keinoja kuin niiden vaikutuksia. Mikään äänestysjärjestelmä, perinteinen analoginen tai digitaalinen, ei ole aukottoman turvallinen ja haavoittuvien kohtien tunnistaminen on välttämätöntä.

Äänestyspaikoilla toimittaessa ja äänten laskennassa vaaditaan erityistä tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä sekä riittävää valvontaa. Tarvittavien tietojärjestelmien ja vaalimateriaalin turvallisuusvaatimusten ajanmukaisuudesta on huolehdittava. Mahdolliset vaikuttamispyrkimykset on raportoitava ja tuotava julkisuuteen, jotta yhteiskunnallinen tilanneymmärrys säilyy mahdollisimman oikeana. Huhuilta on katkaistava nopeasti siivet.

Viestinnällä on yhä suurempi merkitys turvallisuudessa, myös vaalien turvaamisessa. Suomalaisille on viestittävä vaalien turvallisesta toteuttamisesta, ja viranomaisilla on oltava valmius puuttua vaikuttamispyrkimyksiin nopeasti ja päättäväisesti. Laadukkaasta journalismista huolehtiminen on puolestaan tietoyhteiskunnassa toimivalle uskottavalle medialle ja demokratian ylläpitämiselle välttämätön vaatimus. Valheellisten uutisten ja huhujen levittämättä jättäminen sekä äänestyspaikalla korrektisti käyttäytyminen korostavat meidän jokaisen vastuullisuutta.

Vaalien turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on demokratian turvaamista. Siksi siitä on pidettävä erityisen hyvää huolta.

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja Insta groupin kyberturvallisuusjohtaja.