Uudet älymittarit muuttavat kodin arkea – Sähkönkulutuksesta saa pian reaaliaikaista tietoa kännykällä

Kotitalouksien sähkönkulutusta aletaan mitata yhä tarkemmin sään mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulivoimatuotannon lisääntyessä.

sähkömittarit
Jarkko Vehmas asentaa uusia älysähkömittareita kerrostalohuoneistoihin.
Eltel Networksin sähköasentaja Jarkko Vehmas vaihtoi kerrostalon sähkömittareita perjantaina Pirkkalassa.Markku Rantala / Yle

PirkkalaSähköverkkoyhtiö Elenia on käynnistänyt pilottihankkeen, jossa testataan uuden sukupolven älykkäitä sähkömittareita.

Yhtiö asentaa tänä vuonna kaikkiaan 30 000 uutta sähkömittaria asiakkailleen Keski-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ensimmäiset 2 000 mittaria ovat jo paikoillaan.

Yle seurasi mittarinvaihtotöitä perjantaina Tampereen kupeessa, Pirkkalassa sijaitsevassa kerrostalossa.

– Nykyiset mittarit ovat tulossa käyttöikänsä päähän, ja tämä on meille oiva tilanne. Suomi on ollut edelläkävijä älykkäiden mittausjärjestelmien hyödyntämisessä jo ainakin 15 vuotta. Nyt meillä on mahdollisuus asentaa uutta teknologiaa ja jatkaa edelläkävijyyttä, sanoo Elenian asiakasjohtaja Ville Sihvola.

Elenialla on kaikkiaan 420 000 asiakasta, joten kaikkien mittareita ei vaihdeta kerralla: Vaihtotyöt jatkuvat 2020-luvun alkupuolelle saakka.

30 000 mittarin uusiminen on muutaman miljoonan euron investointi. Nostaako Elenia sähkön siirtohintoja investoinnin kattamiseksi?

– Nyt tehtävällä mittarien uusimisella ei ole yksittäisenä tekijänä vaikutusta sähkön siirtohintoihin, Sihvola sanoo.

Elenian käyttämät mittarit ovat jyväskyläläisen Aidonin valmistamia.

Taustalla markkinoiden mullistuminen

Elenian mukaan uutta teknologiaa tarvitaan sähkömarkkinoiden perusteellisen muutoksen vuoksi. Sään mukaan vaihteleva tuulivoimatuotanto lisääntyy Pohjolassa, asuintalojen ja liikerakennusten katoille asennetaan aurinkopaneeleita, sähköautot ja kotiakut yleistyvät lähivuosina.

Kun sähköntuotanto ja -kulutus muuttuvat nykyistä vaikeammin ennustettavaksi, tarvitaan sähkömarkkinoille entistä tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon sähköenergiaa ja -tehoa kotitaloudet ja yritykset tarvitsevat vuorokauden eri aikoina.

Uudet sähkömittarit ovatkin askel kohden älykkäitä sähköverkkoja. Sihvolan mukaan keskeinen muutos on se, että sähkönkulutuksen mittausjakso lyhenee selvästi nykyisestä.

– Tätä nykyä sähkönkulutusta mitataan tuntitasolla. Nyt mennään viiden minuutin tasolle, ja tulevaisuudessa varmaan vielä lyhyempiin jaksoihin.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa kotitalouden kannalta esimerkiksi sitä, että kodinkoneiden ja laitteiden sähkönkulutusta voi seurata liki reaaliajassa. Mobiilisovellus voisi kertoa, kuinka paljon pitsan paistaminen uunissa tai sähkösaunan lämmittäminen hotkivat sähköä.

Tieto kiinnostanee ainakin pörssisähkön ostajia. Pörssisähkön hinta heilahtelee tuntuvasti vuorokauden eri tunteina, minkä vuoksi sähkönkulutusta kannattaa ohjata halvoille tunneille.

Sähkönkulutuksen ohjaamisessa piilee myös uusien älymittareiden laajempi merkitys.

Ville Sihvolalla kädessään uusi ja vanha älysähkömittari.
Uuden sukupolven etäluettavat sähkömittarit (kuvassa vasemmalla) mittaavat kotitalouden sähkönkulutusta muutama minuutin viipeellä, kertoo Elenian asiakasjohtaja Ville Sihvola.Markku Rantala / Yle

Sähkönkulutus joustavammaksi

Energia-alan suurimpia murheenaiheita on sähköjärjestelmän tasapainon ylläpidon vaikeus. Sähköjärjestelmä toimii vain jos sähköä tuotetaan ja kulutetaan joka hetki yhtä paljon.

Viime vuosina sähkön tukkuhinta on laskenut, mikä on ajanut markkinoilta pois erityisesti kovimpien kulutushuippujen aikaan ajettavia hiilivoimaloita.

Kulutusta ja tuotantoa tasapainottavien säätövoimaloiden rakentaminen ei nykyisellään kannata taloudellisesti tai se on vaikeaa ympäristölupien vuoksi, joten keskeiseksi ratkaisuksi on nousemassa sähkön kulutuksen ohjaaminen. Tämä tunnetaan termillä sähkön kysyntäjousto, johon kotitalouksien toivotaan tulevaisuudessa osallistuvan.

Yhtenä lupaavana kohteena pidetään Suomen satojatuhansia sähkölämmitteisiä pientaloja. Pientalojen sähkölämmityksessä ja lämminvesivaraajissa on arviolta 1 000 megawatin edestä ohjattavaa kuormaa, mikä vastaa Loviisan ydinvoimalan nettosähkötehoa.

Omakotiasujat eivät kuitenkaan voi alkaa sammutella sähkölaitteita silloin kun tuuli tyyntyy. Käytännössä kulutuksen ohjaamisen hoitaisi kotiautomaatio. Elenian mukaan uusien älymittareiden avulla voidaan alkaa ohjata vaikkapa kotien sähkölämmitystä.

– Asiakkaan palvelukumppani esimerkiksi säätää asiakkaan sähkönkäyttöä silloin kun sitä ei tarvita. Tällöin voidaan leikata tarpeetonta (voimalaitoksien) tuotantoa pois sähkömarkkinoilta. Viime kädessä tästä kiittää myös ympäristö, Sihvola sanoo.

Elenian mukaan jatkossa älykkäät sähkömittarit voidaan yhdistää myös kotien energiankulutuksen ohjausjärjestelmiin. Markkinoille on tullut jo useita kotimaisia palveluntarjoajia.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kodin sähkönkulutuksen ohjausjärjestelmä siirtää omakotitalon lämmityksen sellaisille tunneille, jolloin sähköä on paljon tarjolla ja se on halpaa. Kotitalous hyötyy tällöin sähkölaskun pienentymisen kautta.

Uusi älysähkömittari.
Suomalaisen Aidonin älymittarit valmistetaan Jyväskylässä. Markku Rantala / Yle

Myös EU patistaa mittareiden uusimiseen

Elenia oli etujoukoissa ottamassa etäluettavat sähkömittarit käyttöön jo 2000-luvun alkupuolella. Moni muu sähköverkkoyhtiö ryhtyi toimeen vasta myöhemmin valtiovallan vaatimuksesta.

Valtaosa Suomen kolmesta miljoonasta etäluettavasta sähkömittarista asennettiin vuosina 2008–2013. Laitteiden tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta, joten mittareiden laajamittainen uusiminen on edessä vuosien 2023–2028 tienoilla.

Mittareiden vaihtamiseen on tulossa kuitenkin painetta myös EU:n suunnalta (siirryt toiseen palveluun). Komissio edellyttää, että tulevaisuudessa sähkön kulutuksen ja hankinnan niin sanottu taseselvitys pitää tehdä 15 minuutin jaksoissa. Suomessa taseselvitysjakso on tällä haavaa tunti.

Ensimmäisen sukupolven älymittareiden asentaminen maksoi noin 700 miljoonaa euroa. Energia-alan yrityksiä edustavan Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen arvioi, että mittarien vaihtaminen maksaisi nyt arviolta 500 miljoonaa euroa.

Hännisen mukaan uhkana on, että osa sähköverkkoyhtiöistä voi joutua uusimaan omat mittarinsa ennenaikaisesti EU-sääntelyn vuoksi. Tämä voisi aiheuttaa laskennallisesti noin 100 miljoonan euron lisälaskun.

– Me olemme edelläkävijöitä, toki on olemassa uhka, että me nyt hieman kärsimme tästä, Hänninen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto ei usko, että lisälaskua on Suomelle luvassa.

– Kyllä tämä uhka on käytännössä väistynyt. EU-lainsäädäntöön saatiin riittävän pitkä siirtymäaika. Se oli meidän tavoitteenamme ja me saimme sen läpi, sanoo ylitarkastaja Tatu Pahkala.

Pahkalan mukaan 15 minuutin taseselvitys tulee olla käytössä vuonna 2025. Alkuperäinen ehdotus oli jo 2019. Energiateollisuus ry:n mukaan siirtymäajan olisi pitänyt jatkua vuoteen 2028 saakka.