Pienen "hobitti-ihmisen" salaisuudet paljastuvat

Floresinihminen olikin ilmeisesti aiemmin luultua varhaisempi laji.

tiede
Kolmiulotteinen mallinnos florensinihmisen luurangosta näytteillä New Yorkin State Universityssä.
Kolmiulotteinen mallinnos florensinihmisen luurangosta näytteillä New Yorkin State Universityssä.AOP

Toistaiseksi perusteellisin floresinihmisen alkuperää koskeva tutkimus on tuonut lisävalaistusta lajin alkuperään. Floresinihminen ei ehkä periydykään Homo erectuksesta eli pystyihmisestä, kuten on arveltu.

Indonesialaisella Floresin saarella sijaitsevasta luolasta löytyi vuonna 2003 luita, jotka näyttivät kuuluvan pienikokoiselle ihmislajille. Luut olivat peräisin useilta eri yksilöiltä, mutta joukossa oli myös lähes täydellinen noin 30-vuotiaan naisen luuranko.

Homo floresiensis eli floresinihminen oli pituudeltaan noin 1,1 metriä ja painoikin vain noin 25 kiloa. Pienuutensa takia se on saanut kutsumanimen "hobitti". Floresinihminen kuoli sukupuuttoon ilmeisesti yli 50 000 vuotta sitten.

Käsitys floresinihmisen alkuperästä on muuttunut vuosien mittaan. Viime vuonna uutisoitiin tutkimuksesta, jossa arveltiin lajin kehittyneen Homo erectuksesta eli pystyihmisestä. Selvästi kookkaampia pystyihmisiä tiedetään asuneen samoihin aikoihin läheisellä Jaavan saarella Indonesiassa.

Tuo tutkimus kumosi aiemmat arvelut, joiden mukaan floresinihminen olisi kehittynyt Homo habiliksesta eli käteväihmisestä.

Kelkka kääntyi uudemman kerran

Nyt uudessa Australian kansallisen yliopiston johdolla tehdyn tutkimuksessa katsotaan, ettei näyttöä floresinihmisen ja pystyihmisen lähisukulaisuudesta siis olekaan. Sen sijaan floresinihminen olisikin käteväihmisen sisarlaji. Niillä olisi siis ollut yhteinen edeltäjä.

Käteväihminen eli Afrikassa noin 2,1 - 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Työkalujakin käyttänyttä käteväihmistä on kuvattu varhaisimmaksi ihmiseksi.

Tutkijat uskovat floresinihmisen kehittyneen omaksi lajikseen jo yli 1,75 miljoonaa vuotta sitten.

Eriytyminen saattoi tapahtua Afrikassa, jolloin laji olisi myöhemmin levittäytynyt muualle. Päätutkija Debbie Arguen mukaan on myös mahdollista, että eriytyminen tapahtui vasta Afrikasta lähtemisen jälkeen.

Australialaiset päätyivät käsitykseensä tutkimalla floresinihmisen hampaita, leukaluita sekä käsivarsien, jalkojen ja olkapäiden luita. Aiemmissa tutkimuksissa oli tarkasteltu lähinnä kalloa ja alaleukaa.

Australialaiset osoittavat mielestään, että floresinihmisen leukaluun rakenne oli primitiivisempi kuin pystyihmisellä. Tutkijat kysyivätkin, kuinka lajin leuka olisi voinut muuttua primitiivisemmäksi, jos se olisi kehittynyt pystyihmisestä. Muutkaan seikat eivät puoltaneet käsitystä, jonka mukaan floresinihminen olisi kehittynyt pystyihmisestä.

Floresinihmisen alkuperästä on esitetty muitakin teorioita. Erään käsityksen mukaan kyseessä olisi ollut epämuodostunut tai jostain sairaudesta kärsinyt nykyihminen. Se mahdollisuus on nyt lähes täysin poissa laskusta, sanovat australialaistutkijat.

Tutkimus on julkaistu Journal of Human Evolutionissa (siirryt toiseen palveluun). Siitä uutisoi muun muassa Eurekalert.com. (siirryt toiseen palveluun)