Koe uusi yle.fi

"Ruutuajan voi heittää roskiin" – Tietokirjailijoilta vinkkejä diginatiivien lasten kasvatukseen

Lasten mediankäytön minuuttimääristä huolehditaan Suomessa liikaa, sanovat diginatiivien lasten kasvatuksesta tietokirjan laatineet kirjailijat.

lapset (perheenjäsenet)
Lapsi tutustumassa virtuaalitodellisuuteen lastenmessuilla Helsingissä.
Lapsi tutustumassa virtuaalitodellisuuteen lapsimessuilla Helsingissä.Berislav Jurišić / Yle

Jo lähes kaikki pienet lapset vauvoja myöten käyttävät Suomessa internetiä jossain muodossa. Alle kouluikäiset lapset saattavat viettää älylaitteden parissa lähes kaksi tuntia päivässä. Lasten mediankäyttö on kasvanut ja se huolestuttaa monia vanhempia.

– Meidän ikäpolvellemme on kerrottu enemmän niitä asioita, mitä internetissä olisi syytä pelätä, joten emme osaa ajatella kaikkia hyötyjä, viestintäkonsultti ja tietokirjailija Satu Irisvik toteaa.

Irisvik on kirjoittanut kesän lopulla ilmestyvän Kuinka kasvattaa diginatiivi -tietokirjan yhdessä Viihdevintiöt-blogia (siirryt toiseen palveluun) ylläpitävän toimittajan Jenni Utriaisen kanssa. Heidän mukaansa joidenkin vanhempien kokema digihuoli voi olla turhaa.

Ei lapset välttämättä osaa olla internetissä yksin tuosta vain.

Jenni Utriainen, tietokirjailija

Huolestuneisuuden sijaan kirjailijat kannustavat pienten lasten vanhempia ottamaan ohjat omiin käsiinsä älylaitteiden kanssa, sillä diginatiivius ei välttämättä tarkoita, että lapset olisivat automaattisesti hyviä teknologian kanssa.

– Ei lapset välttämättä osaa olla internetissä yksin tuosta vain. Lapsia pitää opettaa ja tarjota sellaista sisältöä niihin laitteisiin, joka on heidän ikätasollensa sopivaa, Utriainen sanoo.

Kirjailijat Satu Irisvik (vas.) ja Jenni Utriainen lastenmessuilla Helsingissä puhuvat lasten digikasvatuksesta.
Satu Irisvik ja Jenni Utriainen ovat kirjoittaneet yhdessä Kuinka kasvatan diginatiivin -tietokirjan, joka ilmestyy loppukesästä.Berislav Jurišić / Yle

Ruutuaika roskiin

Kirjaansa varten Utriainen ja Irisvik ovat haastatelleet lukuisia asiantuntijoita aina lastenpsykiatreista pelitutkijoihin. Kirjailijoiden mukaan keskustelua lasten mediankäytöstä hallitsee liikaa puhe siitä, mikä on sopiva minuuttimäärä ruutuajalle.

– Mielestäni ruutuajan voi heittää roskiin. Ei sillä ajalla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on hyvät sisällöt ja miten lapsi laitetta käyttää, Irisvik linjaa.

Älylaitteiden liikakäyttöön liittyviä mahdollisia riskejä kirjailijat eivät kiellä. Jos lapsi katsoo kännykältä esimerkiksi kolme tuntia lastenohjelmia putkeen, niin se ei varmasti tee Irisvikin mukaan lapselle hyvää.

Jos lapsi nukkuu, syö, leikkii, ulkoilee ja sillä on kavereita, niin silloin ei tarvitse olla huolissaan, vaikka lapsi joskus vähän pidempään sillä laitteella olisikin.

Satu Irisvik, tietokirjailija

– Mutta jos saman ajan ottaa valokuvia, skypettää mummin kanssa ja vähän pelaa, niin se on jo ihan toinen juttu. Kaikki tekeminen ei ole samanarvoista.

Kirjailijat kuitenkin arvioivat, että suurimmalla osalla vanhemmista ei ole syytä huoleen.

– Jos lapsi nukkuu, syö, leikkii, ulkoilee ja hänellä on kavereita, niin silloin ei tarvitse olla huolissaan, vaikka lapsi joskus vähän pidempään sillä laitteella olisikin, Irisvik sanoo.

Lapsi katsoo tabletin näyttöä.
Monen 3–6-vuotiaan suomalaislapsen ruutuaika on yli kaksi tuntia päivässä, ilmeni viime vuonna julkaistussa Dagis-tutkimuksessa.Toni Pitkänen / Yle

Vanhemmat älkää änkyröikö

Irisvik ja Utriainen korostavat vanhempien vastuuta siitä, että lapset kuluttavat digisisältöjä, jotka ovat heille sopivia. Yksi tärkeimmistä asioista onkin ottaa huomioon eri sovellusten ja pelien ikärajat. Toinen tärkeä asia on huomioida peleissä mahdollisesti olevat mainokset.

– Mainoksia ei ole suunnattu pienille lapsille. Jos pelissä on siis mainoksia, niin yleensä se ei perheen pienimmälle silloin sovi, Irisvik muistuttaa.

Jos pelissä on siis mainoksia, niin yleensä se ei perheen pienimmälle silloin sovi.

Satu Irisvik, tietokirjailija

Lapsille on tarjolla paljon pelejä, joissa ei ole mainoksia, mutta kirjailijoiden mukaan ne usein maksavat hieman enemmän. Omaa lasta kannattaa myös kannustaa kokeilemaan älylaitteita mahdollisimman monipuolisesti ja uusilla tavoilla.

– Digitaalisuus ei ole mitenkään maailmasta erillinen asia, vaan se on osa jokaisen perheen arkea ja kasvatusta. Ja vanhempien tehtävä on opastaa ja kasvattaa lapsiaan myös tässä asiassa, Utriainen avaa.

Myös Irisvik neuvoo, ettei vanhempien kannata änkyröidä teknologian suhteen.

– Se ei auta yhtään mitään. Jos tuntuu ettei itse oikein osaa uusia laitteita, niiden käyttöä voi varmasti oppia. Jos 2-vuotias lapsi pystyy siihen, niin varmasti se onnistuu myös hänen päälle kolmekymppiseltä vanhemmaltaan, Irisvik päättää.

Lue myös: Aikuinen, osallistu pikkulapsen ruutuaikaan