1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-tutkija: Ranskan presidentinvaaleista tulossa kansanäänestys Euroopasta

Ranskan seuraava presidentti on joko EU-myönteinen Emmanuel Macron tai EU-kielteinen Marine Le Pen.

Marine Le Penin kannattajat juhlivat vaalitulosta Henin-Beaumontissa sunnuntaina. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Ranskan presidentinvaalien toinen kierros on eräänlainen kansanäänestys Euroopasta ja eurosta, arvioi Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Äärioikeiston Marine Le Pen veisi Ranskan kohti EU-eroa, keskustaliberaali Emmanuel Macron puolestaan kannattaa tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä.

– Asetelma on sen tyyppinen, että voidaan ajatella, että tämä on kansanäänestys Euroopasta, Euroopan unionista ja eurosta, Aunesluoma sanoo.

Juhana Aunesluoma Kuva: Jani Saikko / Yle

"Le Pen olisi hajottava voima"

Äärioikeistolainen Marine Le Pen kannattaa protektionistista talouspolitiikkaa ja vastustaa vapaakauppasopimuksia sekä vapaata liikkuvuutta.

– Kaikki nämä tavoitteet ovat Euroopan unionin perusajatuksen vastaisia, huomauttaa Aunesluoma.

Le Penin valinta Ranskan presidentiksi olisikin voimakas haaste Euroopan unionille. Hän ei kuitenkaan pystyisi yksinään irrottamaan Ranskaan EU:sta, Aunesluoma toteaa.

EU-ero vaatisi Ranskan perustuslain muutoksen. Siihen puolestaan tarvittaisiin kansalliskokouksen enemmistön tuki, ja sitä Le Penin olisi Aunesluoman mukaan vaikea saada.

Hän voisi kuitenkin keinuttaa EU-venettä.

– Le Penin valinta olisi voimakas epävarmuustekijä ja muuttaisi Euroopan unionin ilmapiiriä. Varsinkin, kun nyt on aloitettu neuvottelut Britannia EU-erosta.

"Macron toisi uutta johtajuutta"

Sitoutumaton keskustaliberaali Emmanuel Macron kannattaa tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä ja avoimia rajoja. Aunesluoman mielestä Macron edustaisi presidenttinä jatkuvuutta.

– Odotukset ovat korkealla sen suhteen, että hän voisi tuoda uutta johtajuutta Euroopan unionin sisällä, missä Saksalla on ollut keskeinen asema. Ehkä Saksakin kaipaa rinnalleen toista vahvaa vastuunkantajaa.

39-vuotias Macron valittaisiin presidentiksi pääpuolueiden ulkopuolelta. Hän toimi sosialistipuolueen talousministerinä kaksi vuotta, ennen kuin erosi hallituksesta viime elokuussa.

– Kuinka vahva presidentti hänestä voi tulla? Minkälaisen tuen hän saa omalle linjalleen kansalliskokouksessa? Nämä ovat niitä isoja kysymyksiä, jotka määrittelevät Ranskan suuntaa, Aunesluoma pohtii.

Keskustaoikeiston François Fillon ja sosialistipuolueen Benoît Hamon ilmaisivat sunnuntai-iltana tukensa Macronille. Aunesluoma uskoo, että se oli merkki tulevista yhteistyökuvioista.

– Odotus on, että kesäkuun parlamenttivaaleissa keskusta-oikeisto, joka eilen kärsi tappion, pärjää kohtuullisen hyvin. Hallitus muodostuisi keskusta-oikeiston pohjalle, jolloin he toimivat yhteistyössä presidentin kanssa, toteaa Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.