Satoja eduskunnan huonekaluja kunnostetaan Raisiossa – jopa lastulevykaapit ehostetaan

Eduskuntatalon remontti on loppusuoralla. Osa korjatuista kalusteista on jo viety paikoilleen.

Eduskuntatalo
Ensin paikataan kolhut, sitten hiotaan ja lopuksi lakataan. Nämä pöydät on noudettu korjattavaksi eduskuntaryhmien kokoustiloista.
Ensin paikataan kolhut, sitten hiotaan ja lopuksi lakataan. Nämä pöydät on noudettu korjattavaksi eduskuntaryhmien kokoustiloista.Yle / Samuli Holopainen

Raision Puuseppien verstaalle rakennettu lisärakennus on tullut tarpeeseen. Pari vuotta sitten alkanut eduskunnan huonekalujen korjaaminen näkyy ja kuuluu monella tavalla.

Pöytien pintoja hiotaan, kaappeja ehostetaan, kulumajälkiä paikataan ja uutta viilua tehdään. Korkea pöytätasojen pino on valmiina lähtemään Helsinkiin.

Eduskuntatalon remontti on laajuudessaan erityisen iso. Siksi huonekalujen korjaaminen on jaettu useammalle puusepänverstaalle. Eduskunta on Raision Puusepille tuttu asiakas, joten satojen huonekalujen korjaamisurakka ei tullut yllätyksenä.

Museovirasto suojelee jo lastulevykaappeja

Raision verstaalla on työn alla kymmeniä asiakirjakaapistoja 1980-luvulta. Pinta on viilua, mutta runko on tuttua lastulevyä. Kotioloissa tällainen kaappi menisi todennäköisesti kaatopaikalle, mutta eduskunnassa ajatellaan toisin.

– Muserovirasto haluaa, että nämä suojellaan, sanoo Raision Puuseppien toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä.

Viereisellä osastolla iso kone liimaa ohuita viiluja yhteen. Työn alla on loimukoivu, josta viilua tehdään. Loimukoivupintaisia kalusteita on ollut eduskunnassa aina runsaasti ja nyt niitä halutaan lisää.

– Loimu on tavallaan koivun vika. Puusepänteollisuudessa siitä saadaan tavallaan jalopuuta, nättiä kuviota, Yrjölä kuvailee.

Päärynä kiertää kokoustilojen pöytiä

Kaappirivistön vieressä pörisee hiomakone. Pitkiä, massiivipuisia 1930-luvun pöytiä uudistetaan. Kolhut paikataan, viilupinta hiotaan, ja uusi lakkapinta sinetöi entisöinnin.

1930-luvulla puusepät panivat parastaan, ja se näkyy eduskuntaryhmien kokoustilojen pöydissä.

– Keskiosa on valkotammea ja pöytiä reunustava ohut viilu on mustaksi petsattua päärynää, Jarmo Yrjölä esittelee.

Eduskunnan 30-luvun pöytien kapea viiluraita on mustaksi petsattua päärynäpuuta, muu on valkotammea.
Eduskunnan 30-luvun pöytien kapea viiluraita on mustaksi petsattua päärynäpuuta, muu on valkotammea.Yle / Samuli Holopainen

Raison verstaalla tehdään myös uusia 30-luvun mallin mukaisia pöytiä. Päärynäpuuta pitää Yrjölän mukaan tilata kaukaa, mutta onneksi sitä kuluu vain vähän pöytää kohden.

Massiivisten kokouspöytien jalat ovat pyöreitä, halkaisija on noin 20 senttiä. Myös jaloissa on pähkinäpuusta tehdyt tehosteraidat. Uudet jalat tehdään Yrjölän mukaan nykytekniikalla, kuumentamalla vaneria ja prässäämällä se kaarevaksi.

Pyöreä jalka rakennetaan liittämällä kaksi vaneripuolikasta yhteen ja lopputulos on hämmästyttävän hyvä, lähes identtinen alkuperäisen kanssa.

Pöydissä voisi tehdä hyviä päätöksiä

Korjattujen pöytien äärellä toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä ottaa puheeksi yritystuet.

Raision Puusepissä on viime vuosina investoitu moniin laitteisiin. Yksi on rakennustarvikkeiden varastoautomaatti, toinen laite liimaa alle millimetrin paksuiset viilut reunoista yhteen ja kolmas on hiontalinjasto. Näihin hankintoihin Raisiossa toimiva yritys ei saa valtiolta tukea.

– Jos verstas sijaitsisi 30 kilometriä toiseen suuntaan, saisi neljänneksen investoinneista yhteskunnalta, kuittaa Yrjölä.

Hän toivoo, että Raisiossa kunnostetuissa pöydissä kansanedustajat voisivat muuttaa yritystukikulttuurin tasapuolisemmaksi.

Ei ole paljon eroa, kun vanha 30-luvun pöydänjalka ja uusi laitetaan rinnakkain. Vanha on toimitusjohtaja Jarmo Yrjölän (oik) mukaan tehty massiivipuusta, uusi on kuumaprässättyä vaneria.
Ei ole paljon eroa, kun vanha 30-luvun pöydänjalka ja uusi laitetaan rinnakkain. Vanha on toimitusjohtaja Jarmo Yrjölän (oik.) mukaan tehty massiivipuusta, uusi on kuumaprässättyä vaneria.Yle / Samuli Holopainen