Analyysi: Brysselissä huokaistiin helpotuksesta kun Macron meni jatkoon

Emmanuel Macron on Brysselin ja Berliinin lempilapsi, Le Pen taas mörkö. Ensimmäisen kierroksen tulosta ei kuitenkaan pidä ylitulkita kansainvälisyyden riemuvoitoksi, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Emmanuel Macron
Presidenttiehdokas Emmanuel Macron kävi tapaamassa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä (oik.) maaliskuussa. Protokollasyistä Macron ja Merkel eivät poseeranneet yhteiskuvassa.
Presidenttiehdokas Emmanuel Macron kävi tapaamassa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä (oik.) maaliskuussa. Protokollasyistä Macron ja Merkel eivät poseeranneet yhteiskuvassa.Oliver Weiken / EPA

*BRYSSEL *Olin kuulevinani samppanjapullon korkin poksahduksen Euroopan komission päämajan 13. kerroksesta sunnuntai-iltana kello 20. Saatoin kuulla väärinkin, sillä voi olla, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker seurasi Ranskan vaalien tuloksia jossain muualla kuin toimistossaan.

Joka tapauksessa hänen tiedottajansa ilmoitti pari tuntia myöhemmin, että Juncker oli soittanut onnittelupuhelun Emmanuel Macronille, joka oli voittanut Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen.

Tämä on poikkeuksellista. Euroopan komissiolla ei ole tapana sekaantua jäsenmaiden vaaleihin. Esimerkiksi Britannian Brexit-äänestyksessä komissio piti sordiinoa päällä, vaikka käsillä oli ensimmäinen kerta, kun jokin jäsenmaa päätti unionista eroamisesta.

*Macronin kohdalla reaktio oli ymmärrettävä. *Hän perusti vuosi sitten EU-myönteisen kansanliikkeen tyhjästä ja nousi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi.

Macron oli vaalien ainoa ehdokas, jonka kampanjatilaisuuksissa liehutettiin EU-lippuja. Macron haluaa tiiviimpää yhteistyötä EU:ssa. Hänen kiitospuheessaan toistui useasti käsite "Eurooppa, joka suojelee".

Toisen kierroksen vastaehdokas Marine Le Pen edustaa vastakkaista äärilaitaa. Hän vaati EU-lipun poistettavaksi taustaltaan tv-haastattelussa viime viikolla. Le Pen pyrkisi erottamaan Ranskan rahaliitto eurosta ja vapaan liikkumisen Schengen-alueesta.

Neuvoteltuaan EU-jäsenyyden ehdot uusiksi hän lupaa ranskalaisille kansanäänestystä siitä, jäädäänkö unioniin vaiko ei. Hän lupaa erottaa Ranskan pikaisesti myös sotilasliitto Naton sotilaallisesta komentorakenteesta.

Ranskan Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen kävi tapaamassa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Kremlissä maaliskuussa.
Ranskan Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen kävi tapaamassa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Kremlissä maaliskuussa.Mikhail Klementjev / Kreml / EPA

Vastakkain on kaksi päinvastaista maailmankuvaa: rajat auki vai rajat kiinni? Yhteistyötä vai eristäytymistä? Komissiossa laskettiin, että tällä kertaa EU-myönteisen vaihtoehdon tukeminen ei kostaudu. Le Pen voi käyttää Junckerin kiitoksia vaalimateriaalina, mutta uusia ääniä hän ei sillä juuri saa, kun vastaehdokas on muutenkin korostetun eurofiili.

Macron sai välittömästi onnittelut myös Saksasta. "Eläköön Ranska, eläköön Eurooppa", twiittasi ulkoministeri Sigmar Gabriel. Saksalle Le Pen olisi katastrofi, Macron toiveiden täyttymys. Le Penin eristäytyvä linja johtaisi euroalueen uusiin vaikeuksiin juuri ennen Saksan omia vaaleja, joissa liittokansleri Angela Merkel hakee jatkokautta.

Macron taas lupaa noudattaa euroalueen sääntöjä ja pyrkiä saamaan Ranskan valtion tulot ja menot tasapainoon. Hän haluaa euroalueelle oman budjetin, parlamentin ja talousministerin. Tämä ei ehkä ole juuri sitä mitä Saksa haluaa, mutta se olisi Saksan kannalta hyvä lähtökohta uudelle yhteistyölle. Ei ihme, että Macron sai lämpimän vastaanoton käydessään tapaamassa Merkeliä ennen ensimmäistä kierrosta.

*Le Pen kävi puolestaan tapaamassa *Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Hän poistaisi Venäjän-vastaiset pakotteet, Macron pitäisi ne voimassa. Jälleen yksi syy ulkoministeri Gabrielille tukea Macronia.

Samalla kun Juncker ja Gabriel laittavat toisen kierroksen samppanjapulloa jäihin, heidän kannattaisi kuitenkin laittaa myös jäitä hattuun. Marine Le Pen sai ensimmäisellä kierroksella 7 643 276 ääntä. Se on yli miljoona ääntä enemmän kuin viime presidentinvaaleissa 2012, jolloin hän jäi kolmanneksi.

Noin seitsemän miljoonaa ranskalaista äänesti laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchonia, joka hänkin lupasi kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Liki kymmenen miljoonaa ranskalaista jätti kokonaan äänestämättä.

*Olisi naiivia tulkita tulosta *niin, että ranskalaiset ovat nyt laajasti kääntyneet eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisen kannalle. Vaalien tulos voi silti johtaa sellaiseenkin lopputulokseen, jos Macronin myötätuuli kantaa toisenkin kierroksen voittoon.

Presidenttiehdokas Emmanuel Macron tapasi maaliskuussa Berliinissä Saksan ulkoministerin Sibmar Gabrielin (vas.) ja filosofi Jürgen Habermasin (oik.).
Presidenttiehdokas Emmanuel Macron tapasi maaliskuussa Berliinissä Saksan ulkoministerin Sibmar Gabrielin (vas.) ja filosofi Jürgen Habermasin (oik.).Oliver Weiken / EPA

Lue myös:

Analyysi: Ranska siirtyi uuteen aikaan – perinteiset puolueet ulos presidenttikisasta

Macron ja Le Pen toiselle kierrokselle Ranskan presidentinvaaleissa

Trump ranskalaisittain: Marine Le Pen haluaa tuoda oikeistopopulismin Élysée-palatsin loisteeseen

Ranskan vaalien yllättäjä Emmanuel Macron – nyrkkeilevä ex-pankkiiri haastaa Le Penin