OAJ: Erityisopetus ei toteudu lainmukaisesti – opettajia vähän, aika valuu paperitöihin

Opetusalan ammattijärjestön mukaan oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa erityisopetuksen saamisessa. Raha ratkaisee, saako oppilas erityistukea.

erityisopetus
Opiskelijat tekevät muistiinpanoja.
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan.Toni Pitkänen / Yle

Opetusalan ammattijärjestö selvitti oppimisen ja koulunkäynnin eli niin sanotun kolmiportaisen tuen toimivuutta keväällä 2017. Selvityksessä siis kartoitettiin, saako lapsi tarvitsemaansa erityistukea silloin, kun siihen on tarvetta. OAJ:n mukaan kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Opettajille, rehtoreille ja johtajille suunnatusta kyselystä (siirryt toiseen palveluun) selviää, että kuutisen vuotta sitten tullut lakiuudistus (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) lisäsi opettajien hallinnollista työtä, mutta oppilaiden oikeudet esimerkiksi erityistuen saantiin eivät toteudu tasa-arvoisesti koko maassa.

Olli Luukkainen.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen näkee nykyisen eritystuen saamisen hälyttävän huonona.Mari Jäntti / Yle Kajaani

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan tilanne on todella hälyttävä. Vaikka lainsäädäntö antaa lapselle ja perheelle oikeuden erityiseen tukeen ja erityisopetukseen, niin käytännössä se ei toteudu.

– Vain kolme prosenttia meidän kenttäväestämme uskoo, että laki toteutuu. Kyllä se kertoo, että laki elää omaa elämäänsä ja todellisuus omaa elämäänsä. Tasa-arvo ei toteudu, sanoo Luukkainen.

Kyselyyn vastasi yhteensä 564 henkilöä.

Kolmiportainen tuki ei toimi ilman henkilökuntaa

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Oppilas saattaa tarvita tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti.

– Mitä puutteellisemmat resurssit, sitä huonommin kolmiportainen tuki toimii. Vastaavasti jos resursseja on, niin tukea pystytään tarjoamaan huomattavasti paremmin. Kolmiportainen tuki voisi siis toimia, jos olisi resursseja, kertoo OAJ:n erityistutkija Päivi Lyhykäinen.

Kolmiportainen tuki on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki on ensimmäinen tapa vastata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin, eikä sen aloittaminen edellytä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tehostettu tuki astuu kuvioon silloin, kun oppilas tarvitsee jatkuvampaa ja yksilöllisempää tukea tai useampia tuen muotoja. Erityiseen tukeen siirrytään puolestaan silloin, kun tehostettu tuki ei riitä. Oppilaan vaikeuksien laatu ja laajuus ratkaisevat sen, tarvitseeko hän yhtä tai useampaa tuen muotoa.

Varhainen puuttuminen on ollut kaunis sana, mutta harva kunta sitä toteuttaa.

Tarja Leinonen

Syksyllä 2015 tehostettua tukea sai Tilastokeskuksen mukaan 45 900 peruskoulun oppilasta eli 8,4 prosenttia peruskoululaisista. Määrä on kasvanut viisi prosenttia vuodesta 2011.

Tehostetun tuen oppilaiden määrän kasvu ei ole kuitenkaan vaikuttanut erityisopettajien lukumäärään. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 erityisopettajien lukumäärä on OAJ:n arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) lisääntynyt vain noin 100–200:lla. Päteviä erityisopettajia ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarpeeksi.

– Erityisopettajista ja erityisluokan opettajista on pula, Lyhykäinen kertoo.

Paltamossa opiskelu sujuu

Oppilaat siis saavat tarvitsemansa tuen, jos kunnalla on laittaa rahaa koulutukseen. Paltamolaisessa Korpitien koulussa on keksitty erilaisia tapoja lapsen kasvun ja kehityksen tueksi. Paljon on kuitenkin kiinni rahasta.

Korpitien koulun eritysluokanopettaja Tarja Leinosen mukaan toimiva malli on suurimmaksi osaksi resursseista kiinni. Tällä hetkellä Leinosen pienluokalla on kahdeksan lasta ja hänen apunaan on kolme luokka-avustajaa.

– Meilläkään ei ole aiemmin ollut näin hyvää tilannetta, tämä on ensimmäinen tai toinen vuosi.

Perusopetuksessa ei voi olla voimakkaita suhdannevaihteluja.

Päivi Rissanen

Korpitien koululla on käytössä pienluokkia, jotka on jaettu kahteen osaan. Toisessa luokassa on vaikeista oppimishäiriöistä kärsiviä oppilaita ja toisessa ne, joilla on käytösongelmia. Leinonen toimii käytösongelmaisten erityisluokanopettajana.

– Pienluokan ei ole tarkoitus olla loppusijoituspaikka. Kaikissa niissä aineissa, missä suinkin paukut riittävät, oppilas voi olla yleisopetuksessa. Emme pyri eristämään lasta.

– Varhainen puuttuminen on ollut kaunis sana, mutta harva kunta sitä toteuttaa, Leinonen jatkaa.

Korpitien koulussa kaikki oppilaat käyvät välillä yleisluokissa. Leinosen mukaan yleisopetuksen lapset ottavat hyvin vastaan erityisoppilaat, koska he ovat osa heidän luokkaansa.

Erityisluokanopettajat Maria Juutinen ja Tarja Leinonen.
Paltamon Korpietien koulun erityisluokanopettajat Maria Juutinen (vas.) ja Tarja Leinonen.Raisa Krogerus

Korpitien koulun malli on joustava, koulussa ei eletä niin sanotun tavallisen vuosirytmin mukaan.

– Jos lapsi tarvitsee pienryhmäpaikan kesken vuoden, niin hän voi tulla ryhmään. Puolestaan jos kesken vuoden huomataan, että oppilas pärjää isossa luokassa, niin hän voi mennä isoon luokkaan, Leinonen tiivistää.

Leinosen mukaan kaikki perustuu henkilökuntaan. Tukea ei voida antaa, jos osaavia henkilöitä ei ole.

– Ei ole oikein viedä lapsilta erityis- ja pienryhmäpaikkoja. Laaja-alaisia erityisopettajia pitäisi olla enemmän, jotka pystyisivät tukemaan isossa luokassa.

Tarja Leinonen ei osaa arvioida toimivan mallin hintalappua, mutta parhaimmillaan se tuottaa sen, että oppilas siirtyy esimerkiksi pienryhmästä takaisin yleisopetukseen.

– Tässä se hinta tulee takaisinpäin, eräs oppilaani palasi yleisopetuksen oppilaaksi ilman mitään tukitoimia. Hän ei ole enää edes erityisoppilas. Onneksi on myös niitä, jotka kuntoutuvat, Leinonen tiivistää.

Kunnalla oikeus päättää

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan asia on viime kädessä kuntien päätettävissä.

– Kunta saa koko ajan valtion osuuden sisällä rahoitusta myös erityisetuuksien järjestämiseen. Kuntapäättäjillä on vapaa itsemääräämisoikeus siihen, kuinka he sen toteuttavat ja kuinka sen järjestävät.

Kajaanin kaupungin tulosaluejohtaja Päivi Rissanen kertoo, että Kajaani satsaa koulutukseen tarpeeseen nähden kohtuullisen määrän melko tasaisesti vuosittain.

– Perusopetuksessa ei voi olla voimakkaita suhdannevaihteluja. Tiukkoina aikoina kaikkia menoeriä harkitaan erityisen tiukasti, joskin tarkkoina ollaan kaikkina aikoina. Opettajakunnan kelpoisuuksista koetetaan pitää kiinni, samoin kuin opetusryhmien koosta.

Asiakirjoja kyllä täytetään ja sinne kirjataan oppilaan tarvitsema tuki, mutta käytännössä tuki ei toteudu.

Päivi Lyhykäinen

Rissasen mukaan osa erityisen tuen piirissä olevista oppilaista pystyy opiskelemaan osan ajasta tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä, ja osa opiskelee erilaisissa erityisluokissa.

– Tukitoimia on pystytty järjestämään selkeän tarpeen mukaan. Tarpeen arvioinnissa on käytetty riittävän moniammatillisen verkoston asiantuntemusta.

matematiikkaa koulussa.
Erityisopettaja Tarja Leinosen mukaan pelkillä oppimisvaikeuksilla ei enää pääse pienryhmiin. Henrietta Hassinen / Yle

OAJ:n Kainuun puheenjohtajan Teija Jääskeläisen mukaan tilanne Kajaanissa on suhteellisen tasainen. Hän itse opettaa Kajaanissa Kätönlahden koulussa.

– Toimivat systeemit ja rakenteet ovat olemassa ja asiantuntijuutta riittää erityisopetuksen puolella. Toki resurssit rajoittavat, kaikki säästöt mitä on tehty, näkyvät siellä käytännön arjessa.

Myös Kätönlahden koulussa on pienryhmiä. Ryhmiä on neljä, ja lisäksi koulussa on yksi laaja-alainen erityisopettaja.

– Kajaanissa pienryhmiä on keskitetty, ja koulussamme ne toimivat hyvin. Pienryhmiin on kyllä lapsia tulossa, välillä ollaan ihan jonopaikoilla. Tarvetta siis on, Jääskeläinen kertoo.

Pedagogiset asiakirjat vievät opettajien aikaa

Opettajien työmäärä on kasvanut erityisesti erityisopettajilla. Mutta oppilas ei siitä välttämättä hyödy, koska pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen menee paljon aikaa.

– Niiden täyttämiseen käytettävä aika on lisääntynyt valtavasti. Asiakirjoja kyllä täytetään ja sinne kirjataan oppilaan tarvitsema tuki, mutta käytännössä tuki ei toteudu, harmittelee OAJ:n erityistutkija Päivi Lyhykäinen.

Laskut maksetaan sitten myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina.

Olli Luukkainen

Kyselyyn vastanneista opettajista jopa 93 prosenttia ilmoitti pedagogisten asiakirjojen laadintaan käytetyn ajan lisääntyneen erittäin paljon tai jonkin verran. Paperitöihin ei ole osoitettu erillistä työaikaa, joten niiden täyttäminen on suoraan pois oppilailta.

– Opettajalla menee keskimäärin kaksi tuntia täyttää asiakirja, vaikeammissa tapauksissa lähes kolme neljä tuntia. Jos ajatellaan, että 25 oppilaan ryhmässä viisi oppilasta tarvitsee pedagogisen asiakirjan laatimisen, niin kyllä siihen menee aikaa, Lyhykäinen kertoo.

Opettaja liitutaulun äärellä.
Erityisopettajista ja erityisluokan opettajista on kova pula. OAJ:n tekemästä selvityksestä ilmenee, että opettajat ovat hyvin ylityöllistettyjä.Jyrki Lyytikkä / Yle

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan nykyiset säästöt kostautuvat tulevaisuudessa.

– Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtävä on nimenomaan huolehtia, että lapsella ja nuorella on pohja tulevaan elämään nimenomaan sen tasa-arvon näkökulmasta.

– Yleensä laskut maksetaan sitten myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina, Luukkainen jatkaa.

Lue lisää

Kuulosuojaimet päähän, matematiikan kirja auki: 10-vuotias Veeti saa apua pienryhmästä