Kipsin alta voi löytyä luottokortti tai saksofonin läppä – raapia ei kuitenkaan saa

Jos kutina kipsin alla käy sietämättömäksi, on syytä käydä lääkärissä tarkistamassa tilanne. Kipsien alta on löytynyt mitä kummallisimpia esineitä.

luunmurtumat
Kipsimestari Jarmo Juntunen KAKS:lta.
Puumateriaalista tehty kipsi on suomalainen innovaatio. Se on myös ympäristöystävällinen. Kuvassa kipsimestari Jorma Juntunen.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniMoni kipsiä kantanut tietää tunteen: kutina on kiusallista, ja kipsin alta tekisi mieli raapia.

Rapsuttaa ei kuitenkaan saa, koska iho voi rikkoutua. Kainuun keskussairaalan kipsimestari Jarmo Juntunen kertoo, että pahimmillaan haava voi myös tulehtua.

Juntunen muistuttaa, ettei potilas näe, missä kunnossa iho on kipsin alla. Kutina voi johtua esimerkiksi jo rikkoutuneesta ihosta, ja raapimalla tilanne vain pahentuu. Samalla tavalla myös tulehdus voi jäädä piiloon kipsin alle.

Lyijykynä, kolikoita, saksofonin läppä ja luottokortti.

Harri Pakarinen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Salmela kertoo, että tulehdusriski on olemassa varsinkin, jos takana on leikkaus.

– Jos on paranemassa oleva haava, jossa on ompeleita tai hakasia, niin jonkin esineen työntäminen haava-alueelle voi aiheuttaa infektioriskin, Salmela kertoo.

Raapia ei saa millään esineellä

Jotkut kuitenkin uhmaavat ohjeita ja raapivat kipsin alta kummallisillakin esineillä. KAKS:n toinen kipsimestari Eija Huuskonen on törmännyt esimerkiksi viivoittimeen ja sukkapuikkoon, kun on ottanut kipsiä pois.

– Kun tulee se syyhy, otetaan melkein mikä tahansa esine käteen ja sillä yritetään sorkkia. Se saattaa sinne sitten humpsahtaa, Huuskonen kertoo.

Usein KAKS:ssa varoitetaan juuri sukkapuikon käytöstä, koska se on konkreettinen esimerkki. Raapia ei kuitenkaan saisi millään esineellä. Metalliset esineet voivat aiheuttaa ihon rikkoutumisen lisäksi allergisia oireita.

Kipsimestari Jarmo Juntunen ja kipsimestari Eija Huuskonen KAKS:lta.
KAKS:n kipsimestarit Eija Huuskonen ja Jorma Juntunen kertovat, että raapimisesta aiheutuneet haavat voivat tulehtua kipsin alla.

Vielä erikoisempia esimerkkejä löytyy Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Kun kipsi on otettu pois, sisältä on löytynyt esimerkiksi instrumentin osa.

– Lyijykynä, kolikoita, saksofonin läppä ja luottokortti, luettelee OYS:sta apulaisylilääkäri Harri Pakarinen.

Pakarinen tietää kertoa myös 1980-luvulla sattuneesta tapauksesta. Potilas oli raapinut kipsin alta niin rajusti, että luu oli tullut näkyviin ihon alta.

Tarvittaessa avataan ja vaihdetaan kipsi ja katsotaan, ettei ole isompaa ongelmaa.

Jorma Juntunen

Pakarinen kuitenkin kertoo, että raapimisesta aiheutuvat ongelmat ovat harvinaisia. Kipsejä tehdään kuukausittain yli sata, ja ihorikkoja ilmenee kuukausittain 2–3 potilaalla. OYS:n lisäksi tilanne on samankaltainen HUS:ssa ja KAKS:ssa.

– Onneksi ongelmat ovat harvinaisia, koska ihmiset yleensä kuuntelevat ohjeita ja elävät niiden mukaan, KAKS:n kipsimestari Jorma Juntunen sanoo.

Kipsin tehtävä on tukea raaja haluttuun asentoon murtuman jälkeen. Käyttöaika vaihtelee murtumasta ja luutumisesta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin. Yli kahden kuukauden kipsausaika on kuitenkin harvinainen.

Antihistamiini kyllä, sukkapuikko ei

Jos kutina häiritsee, on kipsimestari Jorma Juntusen mukaan syytä keskustella lääkärin kanssa. Kutina voi johtua esimerkiksi hiertämisestä tai allergisesta reaktiosta.

– Tarvittaessa avataan ja vaihdetaan kipsi ja katsotaan, ettei ole isompaa ongelmaa, kipsimestari Jorma Juntunen sanoo.

Yleensä hyvä kipsi on paras kipulääke, koska se immobilisoi murtuma-alueen.

Jorma Juntunen

Lääkäri voi myös ohjeistaa käyttämään antihistamiinia kutinan helpottamiseksi, jos ongelmia ei havaita.

Kutinalle on monia syitä. Kipsi on tiivis paketti, sillä alla on sukka ja myös pehmusteita. Tämän takia se voi etenkin lämpimällä ilmalla hiostaa ja aiheuttaa kutinaa. Hiostumisen takia kipsin kanssa ei saisi käydä myöskään esimerkiksi saunassa.

– Ja toisten iho on yksinkertaisesti herkempi, Juntunen kuvailee.

Kipsimestari Jarmo Juntunen.
Kipsimestari Jorma Juntunen muistuttaa, ettei potilas tiedä, miltä kipsin alla näyttää. Kutinan voi aiheuttaa esimerkiksi olemassaoleva haava.

Kipsi ei saa myöskään kastua, vaikka itse materiaali kestääkin nykyisin vettä. Esimerkiksi kipsatun käden voi suojata muovipussilla.

Kun Juntunen aloitti uransa 30 vuotta sitten, materiaali oli vielä kalkkia. Nykyisin kipsit tehdään pääsääntöisesti muovi- tai lasikuitumateriaalista (Yle). Lastatyyppisissä kipseissä käytössä on myös suomalainen innovaatio, eli ympäristöystävällinen puinen kipsi, joka on helpompi hävittää kuin muut materiaalit.

– Onhan nykyinen materiaali keveämpää. Kun oli kalkkikipsi, niin se ei kestänyt yhtään kosteutta. Jos se kastui, se pehmeni ja piti sitten vaihtaa. Siinä mielessä tämä nykyinen materiaali on huomattavasti miellyttävämpi, Juntunen sanoo.

Tulehduskipulääkkeitä ei suositella

Kipsin käyttöön ei ole yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita, mutta sairaaloissa on omat käytäntönsä. Ne ovat kuitenkin Juntusen mukaan hyvin samansuuntaisia.

KAKS:n käden kipsausta koskevissa potilasohjeissa kerrotaan, että omaan terveysasemaan on syytä ottaa yhteyttä esimerkiksi, jos kipsi painaa, puristaa tai hankaa. Näin tulee toimia myös, jos kohoasennosta huolimatta kipu ja turvotus kädessä lisääntyvät tai jos kipsin alta alkaa tihkua eritettä tai kipsi alkaa haista.

Kipsaukseen ohjeita.
Kipsin poistamisen jälkeen on hyvä kylvettää ja rasvata sen alla ollutta ihoa. Raajaa tulee liikutella ja kuntouttaa lääkärin ohjeiden mukaan.Kimmo Hiltunen / Yle

– Tietenkin lähtökohta on, että jos kipsi on esimerkiksi ranteessa, niin kättä ei saa käyttää. Niiltä osin, kun kättä ei ole immobilisoitu (tehty liikkumattomaksi), niin sitä tulee jumpata, Juntunen kuvailee.

Muun muassa KAKS:ssa tai OYS:ssa tulehduskipulääkkeitä ei suositella käytettäväksi, sillä niiden aineet haittaavat luutumista.

Ja toisten iho on yksinkertaisesti herkempi.

Jorma Juntunen

– Tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole suositeltavaa, mutta toki siinä pitää aina katsoa kokonaisuutta. Sietämätön kipu ei ainakaan edesauta parantumista. Kyllä kipukin pitää saada hallintaan, Juntunen sanoo.

Juntunen sanoo, että useimmiten kipua on enemmän alkuvaiheessa kipsauksen jälkeen. Monesti ihmiset eivät myöhemmin tarvitse kipulääkettä ollenkaan.

– Yleensä hyvä kipsi on paras kipulääke, koska se immobilisoi murtuma-alueen.