Nämä asiat muuttuvat ammattikoulutuksessa: Työ opettaa oppijaa, kouluun voi hakea läpi vuoden

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kuvaili puoliväliriihen infossa laajaa ammattiopetuksen uudistusta suurimmaksi koulutusuudistukseksi kahteen vuosikymmeneen.

ammatillinen koulutus
Sanni Grahn-Laasonen.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Nämä asiat ovat toisin ammatillisessa perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa ensi vuonna:

Yksilöllinen oppiminen

Ammattiin opiskelusta tulee joustavampaa ja oppilaille rakennetaan yksilöllisiä oppimispolkuja. Kaikille opiskelijoille tehdään oman osaamisen kehittämissuunnitelma, ja samalla suunnitellaan oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Opiskelija laatii suunnitelman yhdessä opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa.

Jatkossa opiskelija voi hankkia osaamistaan joustavasti parhaiten itselleen soveltuvalla tavalla. Erityisesti aikuisopiskelijat voivat keskittyä puuttuvan osaamisen täydentämiseen, mikä taas lyhentäisi heidän koulutusaikojaan.

Työ opettaa oppijaa

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään merkittävästi. Oppisopimuksen rinnalle otetaan käyttöön uusi ilman työsopimussuhdetta toteutettava koulutussopimus. Sopimuksia on mahdollista yhdistellä joustavasti koulutuksen aikana.

Näytöllä osoitat osaavasi työsi

Ammattitaito osoitetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se käytännön työtehtävissä. Arvioinnin tekivät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaa ja päättää opettaja.

Vähemmän, mutta laajempia tutkintoja

Tutkintojen määrä vähenee noin puoleen, 360 tutkinnosta 150:een. Kolmiportainen tutkintomalli säilyy (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto), mutta tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia.

Opiskelijalla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyy edelleen.

Kouluun voi hakea läpi vuoden

Ammatillisen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, ei enää vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tämä helpottaa alan vaihtajia ja auttaa saamaan ajoissa kiinni koulupudokkaista.

Miksi tehdään?

Hallituksen mielestä ammatillisen koulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Koulutustakuulla taataan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka joko lukiosta tai ammattikoulusta. Tällä vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus kasvaa. Oppilaitos saa jatkossa rahaa paitsi oppilasmäärän myös suoritettujen tutkintojen ja työllistymisen mukaan. Puolet rahoituksesta tulee oppilaista, 35 prosenttia tutkinnoista ja loput 15 prosenttia oppilaiden työliistymisesta tai jatko-opintoihin siirtymisestä.

Tämän pitäisi lyhentää koulutusaikoja ja suunnata koulutusta sellaisille aloille, joilla on tarvetta työvoimasta.

Laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. Laki pitää sisällään sekä ammatillisen perusopetuksen että ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Lue myös: Sipilä: Hallituksen tavoitteet täyttyvät, jos kasvussa päästään 2 prosentin tasolle

Kasvokkain: Hans Välimäen mukaan ammattikoulussa pitäisi opettaa, miten asiakkaalta nyhdetään hillot hymyssä suin