Maailman asemenot kasvoivat jälleen – "Tällä rahalla voisi poistaa köyhyyden, ja ratkaista ilmastonmuutoksen"

Maailman valtiot käyttivät viime vuonna asemenoihin 1686 miljardia dollaria, mikä on 0,4 prosentin lisäys vuoteen 2015, kertoo ruotsalainen rauhantutkimuslaitos SIPRI. Myös Suomen asemenot kasvoivat hieman.

asevarustelu
Emad ohjus.
Iranilla on ennestään käytössään mm. Emad -keskipitkän matkan ohjuksia, joiden kantama on 1 700 kilometriä. EPA

– Jos haluat tietää mitä maailmassa tapahtuu, seuraa puolustusmenoja, sanoo entinen Vihreiden poliitikko ja europarlamentaarikko Tarja Cronberg, joka on työskennellyt ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos SIPRI:n erikoisasiantuntijana kahden vuoden ajan.

Mitä SIPRI:n tämän vuoden raportista (siirryt toiseen palveluun) sitten voi päätellä? Ainakin sen, että maailmassa riittää nyt uhkakuvia, ja uhkakuvat tavallisesti kasvattavat valtioiden asevarusteluintoa, Cronberg sanoo.

– Venäjän toiminta Itämerellä, Pohjois-Korea, aseellisia konflikteja Lähi-idässä, Cronberg luettelee.

Moni muukin asia heijastuu asemenoihin, kuten esimerkiksi öljybarrelin hinta. Kun öljy halpenee, öljyn tuottajamailla on vähemmän varaa asevarusteluun. Tästä syystä esimerkiksi Saudi-Arabian asemenot putosivat 63,7 miljardiin, mikä on yli 20 miljardia vähemmän kuin vuonna 2015.

Grafiikka
Yhdysvaltojen aseisiin käyttämä rahamäärä on omassa luokassaan. Saudi-Arabian pudotusta selittää öljyn hinnan lasku.Yle Uutisgrafiikka

Asemenojen maailmanlaajuinen kasvu alkoi vuonna 1998 ja jatkui vuoteen 2011. Asemenojaan lisäsivät kaikki maailman kolme suurinta asevaltiota, eli Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.

Yhdysvaltojen asemenot ovat viime vuosina laskeneet finanssikriisin, sekä Irakista ja Afganistanista vetäytymisen myötä. Viime vuonna maailman ykkösasemahti palasi kasvun tielle ja lisäsi menojaan 1,7 prosentilla. Maan nykyisen presidentin puheet vihjaavat, että trendi jatkuu samansuuntaisena.

– Trump on jo nyt sanonut, että puolustusmenoja voidaan lisätä ja ydinaseita modernisoida. Ja se on erittäin kallista, Cronberg sanoo.

Yhdysvaltojen ydinaseiden modernisointiohjelman (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan maksavan tulevina vuosikymmeninä biljoona dollaria.

Trump on puheissaan patistanut muitakin länsivaltioita kasvattamaan asemenojaan. Ne kasvoivatkin viime vuonna suuressa osassa Euroopan maita, joskin siihen vaikuttaa ennen kaikkea kasvanut epäluottamus Venäjään, SIPRI:n raportissa arvioidaan. Yhdysvallat on edelleen yksi harvoista NATO-maista, jotka käyttävät asemenoihin enemmän kuin suositellut kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Grafiikka
Maailman asemenot dollarin nykykurssiin suhteutettuna.Yle Uutisgrafiikka

Asemenojen kasvu on vuodesta 2015 vuoteen 2016 vain 0,4 prosenttia. Se kuitenkin tarkoittaa miljardeja euroja. SIPRI:n raportin mukaan maailma käytti asemenoihin viime vuonna 1686 miljardia dollaria.

Cronberg kehottaa miettimään mitä kaikkea tuolla rahalla voisi tehdä.

– Tällä voisi ratkaista köyhyyden, koulutusongelmat, ja ilmastonmuutoksen.

Paras tapa hillitä asemenojen kasvua olisi tietenkin ennaltaehkäistä konflikteja, Cronberg sanoo. Esimerkiksi Venäjän eristäminen Krimin valtauksen jälkeen on todennäköisesti kasvattanut lännen ja Venäjän välistä epäluuloja ja lisännyt intoa varustautua konfliktia varten.

Euroopan maita Cronberg kehottaa miettimään puolustusyhteistyötä. EU-maiden yhteenlasketut asemenot ovat samaa kokoluokkaa kuin Kiinan, mutta varustautuminen on tehotonta kun jokainen maa miettii maanpuolustusta itsenäisesti.

– Jos tehtäisiin yhteistyötä, voitaisiin käyttää vähemmän rahaa puolustusmenoihin ja saada samalla parempi turvallisuusympäristö.

Grafiikka
Suomen asemenot dollarin nykykurssiin suhteutettuna. Asemenojen osuus bruttokansantuotteesta on pysynyt 1,1 ja 1,4 prosentin välillä. Viime vuonna osuus oli 1,4 prosenttia. Yle Uutisgrafiikka

Suomen asemenot kasvoivat myös, joskin summat ovat aivan eri luokkaa kuin maailman asemahtien.

Väkilukuunsa suhteutettuna Suomi ei kuitenkaan ole kääpiösarjassa. SIPRI:n laskelmien mukaan Suomi käyttää kansalaista kohden lähes 589 dollaria, mikä on enemmän kuin Kiinan, Japanin, tai Saksan vastaavat luvut.

– Kansainvälisesti emme ole niin pieniä. (Maiden militarisoitumisen astetta mittaavan) BICC-järjestön indeksillä (siirryt toiseen palveluun) olemme sijalla 22, sanoo Rauhanjärjestö Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen.

Lisäksi Suomi saattaa lähitulevaisuudessa tehdä mittavia asehankintoja. Pelkkien Hornetien korvaavien hävittäjien ostaminen ja ylläpito saattaa tarkoittaa kymmenien miljardien menoja. Maanpuolustuksen tulevaisuutta linjaava hallituksen puolustusselonteko (siirryt toiseen palveluun) mainitsee tulevaisuuden tarpeiksi myös laivaston alusten uusimisen, jonka hinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia.

– Puolustusvoimissa on suunnitteilla lisätä varustustaan ja sillä tuntuu olevan selkänojaa ministeriöltä. Rahoitusohjelma on tosin ratkaisematta, Mielonen sanoo.

Korjaus 25.4.2017 klo 9:19: Jutussa luki, että Yhdysvaltojen [ydinaseiden modernisointiohjelman](https://www.nytimes.com/2016/01/12/science/as-us-modernizes-nuclear-weapons-smaller-leaves-some-uneasy.html (siirryt toiseen palveluun)?r=0) arvioidaan maksavan triljoona dollaria. Oikea summa on biljoona dollaria._