Sydämensiirto pelasti Raijan hengen – tytär menehtyi sydämenpysähdykseen

Geenimutaation aiheuttama sydämenpysähdys muutti Raija Määtän elämän. Siitä alkoi vuosia kestänyt kamppailu elämästä.

terveys
Raija Määttä
Vuonna 2004 tapahtuneen yllättävän sydämenpysähdyksen vuoksi Raijan koko perhe tutkittiin mahdollisen geenivirheen vuoksi.Juha Hintsala / Yle

Oululaisen Raija Määtän elämä muuttui kertaheitolla kesken lentopallopelin. Ikänsä urheilua harrastaneen neljäkymmentävuotiaan naisen sydän pysähtyi yllättäen, joukkueessa ollut sairaanhoitaja onnistui kuitenkin elvyttämään hänet. Siitä alkoi vuosikausia kestänyt hurja rumba, joka huipentui alkuvuodesta 2016 tehtyyn sydämensiirtoon.

– Onneksi keskussairaala oli ihan pelikentän vieressä, se pelasti minut. Siellä tehdyissä tutkimuksissa ilmeni, että syynä oli sydäntä laajentava lihassairaus, dilatoiva kardiomyopatia.

Vuonna 2004 tapahtuneen yllättävän sydämenpysähdyksen vuoksi Raijan koko perhe tutkittiin mahdollisen geenivirheen vuoksi. Tulokset tulivat noin vuoden kuluttua ja geenimutaatio löytyi. Raija oli saanut sen jo sikiövaiheessa ja geenimutaatio periytyy äidin puolelta. Tärkeä tieto omalle tyttärelle periytyvästä geenimutaatiosta saatiin kuitenkin liian myöhään.

Pauliinaa ei onnistuttu enää elvyttämään.

Raija Määttä

– Neljätoistavuotiaalle tyttärelleni tapahtui samanlainen sydämenpysähdys kuin minulle, mutta Pauliinaa ei onnistuttu enää elvyttämään. Hän menehtyi elokuussa 2005, Raija sanoo melkein kuiskaten.

Elämä jatkuu uuden sydämen myötä

Tänään Raijan rinnassa sykkii uusi sydän, ja elämä jatkuu kovista kokemuksista huolimatta.

– On ihanaa, kun viereltä löytyy juttukaveri. Voi jakaa ajatuksia, ei tarvitse pohtia asioita yksin, Raija sanoo tarttuessaan kiinni puolisonsa Pekan kädestä.

Raija Määttä ja Pekka Laitinen
- On ihanaa, kun viereltä löytyy juttukaveri. Voi jakaa ajatuksia, ei tarvitse pohtia asioita yksin, Raija sanoo tarttuessaan kiinni puolisonsa Pekan kädestä.Juha Hintsala / Yle

Paljon on tapahtunut kohtalokkaiden sydämenpysähdysten jälkeen. Raijalle sairaalassa ihon alle asennettu rytmihäiriötahdistin auttoi jatkamaan normaalia elämää. Laite seuraa sydämen rytmiä koko ajan ja hoitaa tarvittaessa henkeä uhkaavat rytmihäiriöt voimakkaalla sähköiskulla.

– Tahdistimen laiton jälkeen ei tullut mieleenkään, että sairaus voisi johtaa lopulta sydämensiirtoon.

Muuta vuosi meni hyvin, mutta sitten tahdistin antoi sähköiskuja yhä useammin. Vuonna 2015 sähköiskuja ja tajuttomuuskohtauksia alkoi tulla jo pyrähdyksinä ja Raija vietiin tehohoitoon Oulun yliopistollisen sairaalaan. Sieltä tajuton potilas lennätettiin ambulanssikoneella Helsinkiin Meilahteen, jossa heikentyneen sydämen toiminta saatiin vielä vakautettua kovalla lääkityksellä.

En osannut odottaa sitä ollenkaan, minulle oli kerrottu, että vuosi saattaa mennä.

Raija Määttä

Joulukuun alussa Raija pääsi takaisin kotiin, mutta tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 puhelin soi. Se oli yllättävä kutsu sydämensiirtoon Helsinkiin.

– En osannut odottaa sitä ollenkaan, minulle oli kerrottu, että vuosi saattaa mennä. Pakkasin tavarat ja ambulanssi haki minut, koska en voinut tahdistimen toiminnan vuoksi lentää. Onneksi ei tarvinnut miettiä hirveästi asioita, toiminta oli niin nopeaa.

Kuntoutus alkoi jo teho-osastolla

Helsingissä Raijaa odotti uusi sydän ja kokenut leikkausryhmä. Kahdeksan tuntia kestänyt leikkaus sujui hyvin ja kuntoutus aloitettiin jo teho-osastolla.

Tammikuu kului sairaalassa ja kotiin päästiin kuukauden kuluttua. Kotonaan Oulun Rajakylässä Raija ei pystynyt vielä kunnolla kävelemään, vaan tarvitsi siihen apuvälineitä. Meilahdesta mukaan saadut jumppaohjeet olivat tarpeen heikentyneen lihaskunnon kohentamiseksi.

– Koko ajan sitä kuuntele ja tarkkailee itseään, että mikä tuo oli. Lääkärit sanoivat, että kyllä kaikki menee hyvin ja sydämestä otetut koepalat ovat olleet hyviä. Nyt voi uskotella itselleen, että pystyy tekemään mitä haluaa.

Kahvinkeitin porisee.
Raijalta kahvinkeitto sujuu kuin tanssi, vuosi sitten tilanne oli vielä toinen.Juha Hintsala / Yle

Omasta kunnostaan huolehtiminen on kaikille siirron saaneelle tärkeää. Pysyäkseen kunnossa, uusi sydän tarvitsee huolenpitoa ja sopivaa rasitusta. Itseään kuuntelemalla pärjää jo aika pitkälle.

– Kyllä töitä saa tehdä, ei tässä vielä olla siinä kunnossa mitä on joskus oltu. Syksyllä kävin punttisaliharjoituksissa ja olen jatkanut omaehtoisella jumpalla, joogassa käyn säännöllisesti.

Takaisin työelämään

Raija Määttä palasi entiseen työhönsä seitsemän kuukautta sydämensiirron jälkeen. Tällä hetkellä hän toimii osa-aikaisena osastosihteerinä.

– Alkuvuodesta yritin olla kokopäivätoimisena, mutta se ei onnistunut, olin aika väsynyt töiden jälkeen. Nyt kun teen hieman lyhempää päivää, niin jaksan tehdä asioita kotonakin.

Sydämensiirto on jokaiselle sen läpi käyneelle rankka kokemus, mutta se on myös melkoinen koettelemus läheisille. Avoimesti asioista puhuminen auttaa uudessa tilanteessa.

– Kun uusi sydän tuli, olen saanut paljon tukea perheeltä, puolisolta, sukulaisilta, kaikilta ystäviltä ja työkavereilta.

Vastausta en ole saanut, enkä tule saamaan.

Raija Määttä

Yksi keskeinen kysymys, johon jokainen sydämensiirron saanut törmää, koskee luovuttajaa. Keneltä uusi sydän on saatu, kuka on luovuttaja?

– Toki olen miettinyt sitä. Olen myös kysynyt sitä, mutta vastausta en ole saanut, enkä tule saamaan. Olen tälle luovuttajalle todella kiitollinen, että ole saanut mahdollisuuden uuteen elämään.

Raija Määttä kotiovellaan.
- Kyllä tämä oli niin hyvä juttu, että ei tätä kannata pelätä, Raija sanoo.Juha Hintsala / Yle

Sydämensiirtoa odottaa tällä hetkellä kolmisenkymmentä ihmistä. Siirtolistalle päässeet joutuvat odottamaan uutta sydäntä useita kuukausia, veriryhmästä riippuen jopa useita vuosia. Edessä oleva mahdollinen siirto voi olla jopa pelottavaa.

– Kyllä tämä oli niin hyvä juttu, että ei tätä kannata pelätä. Tämä on uusi mahdollisuus uuteen elämään. Kaikilla meillä on oma tarinamme ja ei odottaminen helppoa ole. Pitää vaan uskoa, että sopiva luovuttaja löytyy, Raija Määttä sanoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus