Kerrostalojen tonteista voi lohkoa rahaa satoihin putkiremontteihin

Monessa taloyhtiössä tontin osan myynnistä voi irrota rahat isoonkin putkiremonttiin.

putkiremontti
Kaupungin vuokratalo Lappeenrannan Sammonlahdessa
Pyry Sarkiola/Yle

Suomen lähiöitä rakennettiin menneinä vuosikymmeninä melko väljästi. Kerrostaloja ei rakennettu kylki kylkeen, vaan väliin jätettiin tilaa kulkea ja tietenkin tasoitettiin pysäköintialueet autoille.

Muuttoliike on sittemmin kärjistänyt asuntopulaa suurissa kaupungeissa. Lievitystä haetaan uudisrakentamisen lisäksi täydennysrakentamisesta, joka tarkoittaa esimerkiksi kerrostalojen ullakoiden muuntamista asuinkäyttöön ja isojen tonttien lohkomista pienemmiksi uusia taloja varten.

60- ja 70-luvulla rakennettujen kerrostalojen asukkaille talon alla oleva suurehko tontti voikin olla pelastus kalliin putkiremontin eli linjasaneerauksen rahoittamiselle.

Monessa tapauksessa tontista voidaan myydä osa rakennusliikkeelle, joka kaavamuutosten jälkeen rakentaa paikalle toisen talon.

Myyntirahat motivoivat

Helsingin Haagassa 60-luvulla rakennetun talon asukkaat rahoittivat tontin osan myynnillä kaksi kolmannesta reilun 1,5 miljoonan euron putkiremontista.

– Faktat piti olla tosi hyvin pöydässä, että mitä tästä jää viivan alle. Mitkä ovat kulut, mitkä ovat tulot. Linjasaneeraus kun on tulossa, niin se on aika iso motivaattori tällaiselle projektille, haagalaistaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Valtteri Antonen kuvailee prosessin käynnistämistä kolmisen vuotta sitten.

Hän on valmis suosittelemaan tonttikauppaa muillekin taloyhtiöille, vaikka projekti on vaatinut paljon aikaa ja ammattiapua.

– Juristi pykälien viilaamiseen. Joku jolla on oikeasti osaamista ja oikeat kontaktit kaupungin suuntaan on lähes välttämättömyys. Ei sitä ihan matti meikäläinen pysty hoitamaan, se on pakko tunnustaa tässä vaiheessa, Antonen sanoo.

Ei mitään nappikauppaa

Helsingissä täydennysrakentamisen toivotaan kattavan jopa kolmanneksen uusien asuntojen kokonaistarpeesta. Valtakunnallisesti kyse on myös isosta liiketoiminnasta.

– Täydennysrakentamista tehdään tänä päivänä ehkä noin 500 miljoonan arvosta. Jos katsotaan sen potentiaalista arvoa, niin on mahdollista, että arvo voidaan tuplatakin. Voidaan puhua lähemmäs miljardin markkinasta, jos rakentaminen lähtee hyvin vetämään, Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Parkkinen arvioi.

Muitakin keinoja on, jos remontista osakkaille koituvia kustannuksia halutaan hilata alemmas. Maanantaisessa Ylen Kova talous -haastattelussa isännöitsijä Markku Kulomäki kannusti taloyhtiöitä yhteistyöhön varsinkin samanikäisissä lähiökerrostaloissa.

– Talojahan on paljon tehty samoilla piirustuksilla, varsinkin aluerakentamisen aikana. Taloyhtiöiden kannattaisi ilman muuta tehdä remontteja yhteisvoimin. Kysehän on merkittävistä kustannusten säästöistä, SKH-Isännöinnin toimitusjohtaja Kulomäki vinkkaa.