Kunnat purkavat nyt asuinkelpoisia vuokrataloja, joihin ei löydy vuokralaisia: "Ainut tapa tervehdyttää asuntotilannetta"

Hyrynsalmi on yksi paikoista, jossa vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tilanteen tasaamiseksi kunnassa aiotaan purkaa asuinkelpoisia taloja.

asunnot
Kerrostalon rappukäytävä.
ARA:n tyhjiä asuntoja on erityisesti Lapissa, jossa kaikista ARA-asunnoista tyhjillään on 8,7 prosenttia. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle

Hyrynsalmelainen Helena Heikkinen puhdistaa rivitalon pihakeinun yhä joka kevät, vaikka keinujat ovat käyneet vähiin.

Sama keinu oli rivitalon pihapiirin polttopiste vielä parikymmentä vuotta sitten, kun rivitalossa asui lapsiperheitä ja pihassa riitti vilskettä.

Nykyään on hiljaista. Hyrynsalmi on yksi Suomen kunnista, joissa kunta omistaa asukkaisiin nähden liikaa vuokra-asuntoja. Ongelma on Suomessa yleinen, sillä valtion tukemista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asunnoista on ylitarjontaa yli 200 kunnassa.

Hyrynsalmella paljon tyhjiä huoneistoja

Hyrynsalmella moni muukin kunnan taloyhtiön piha on hiljentynyt, sillä asuntoja on yksinkertaisesti enemmän kuin kysyntää. Kunta omistaa 235 huoneistoa ja niistä tyhjillään on noin joka kolmas.

Huoneistomäärään suhteutettuna Hyrynsalmella kunnan omistamien huoneistojen käyttöaste onkin Kainuun matalin. Eniten tyhjiä asuntoja löytyy Moisiovaarasta, josta on kirkonkylälle noin puolen tunnin matka.

Suurimmassa osassa kunnista väkiluku vähenee, ja monet 70- ja 80-luvuilla rakennetut asunnot vanhenevat.

Hannu Ahola

Viime vuosina kunta on päässyt myymällä ja purkamalla eroon 45:stä asunnosta. Kehityspäällikkö Pekka Oikarisen mukaan ainakin saman verran pitäisi vielä saada pois käytöstä. Kunnanvaltuustossa ei ole vielä tehty päätöksiä tyhjistä asunnoista, mutta suunta on selkeä.

– Huonokuntoisempia puretaan ja osa myydään. Ajatus on, että puolet myydään ja puolet puretaan. Myyminenkään ei ole ratkaisu ongelmiin, kun pitäisi myydä loma-asunnoiksi. Siinä ei ole järkeä, että myytäisiin niitä vuokra-asunnoiksi, kun sittenhän niistä tulisi kunnalle kilpailija, toteaa Oikarinen.

Kunnan vuokra-asunnot ovat pääasiassa hyväkuntoisia. Jopa ne, jotka ovat alustavasti purku-uhan alla.

Tyhjien huoneistojen ylläpito maksaa kunnalle kuitenkin paljon.

– Kun ei löydy vuokralaisia, niin ainut tapa tervehdyttää asuntotilannetta on purkaminen ja myyminen. Kolmas vaihtoehto olisi käyttötarkoituksen muutos: nyt on keskusteltu, voitaisiinko päiväkoti rakentaa tilapäisesti rivitalokokonaisuuteen.

Viihtyisä piha, jossa pihakeinu ja kaariportti tuovat tunnelmaa.
Joissain taloyhtiöissä pihakeinut ovat hiljentyneet asukkaiden vähentymisen myötä. Kuvituskuva.Raila Paavola / Yle

Yhdellä Hyrynsalmen alueella vuokra-asunnoille olisi kysyntää: hiihtokeskus Ukkohallaan kausitöihin tulevat kaipaavat muitakin asuinvaihtoehtoja kuin lomahuoneistot.

Oikarisen mukaan kunnassa on huomattu selkeä kysyntä.

– Suunnitelmiakin on ollut, mutta ei taloudellisia mahdollisuuksia, sanoo Oikarinen.

Purkamisesta on tullut arkisempaa

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan tyhjiä (siirryt toiseen palveluun) asuntoja on erityisesti Lapissa, jossa kaikista ARA-asunnoista tyhjillään on 8,7 prosenttia.

Haasteita on myös Etelä-Savossa ja Kainuussa. ARA:n vuoden 2016 tietojen mukaan esimerkiksi Kainuussa tyhjillään oli 5,4 prosenttia ARA-asunnoista. Etelä-Savossa lukema oli 6,5 prosenttia.

– Suurimmassa osassa kunnista väkiluku vähenee, ja monet 70- ja 80-luvuilla rakennetut asunnot vanhenevat. Väestönmuutos on kohdistunut kovalla kädellä myös ARA-asuntojen kysyntään, toteaa ARA:n asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola.

Tyhjien ARA- asuntojen osuus kannasta.
Tyhjien ARA-asuntojen osuus kannasta.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Ongelmia alkaa tulla, kun huoneistojen käyttöaste laskee alle 90 prosentin. Tyhjillään seisovien asuntojen ylläpito on kunnille pidemmän päälle kallista lystiä. Siksi kunnan ei kannatakaan jäädä odottelemaan, varoittaa Ahola.

Aiemmin tyhjillään olevien asuintalojen purkaminen on tuntunut äärimmäiseltä ratkaisulta, mutta suhtautuminen on muuttunut. ARAn mukaan purkamista pidetään nykyään konstina muiden joukossa.

– Siihen ei enää suhtauduta niin tunteellisesti kuin aiemmin. Monissa kunnissa se voi olla vaikea päätös. Luopuminen vaatii päättäjiltä rohkeutta, toteaa Hannu Ahola.

Toki muitakin keinoja on käytössä, kun käyttöaste laskee. Niitä voivat olla esimerkiksi huoneistojen käyttötarkoituksen muutos vaikkapa vanhusten asunnoiksi, huoneiston myyminen omistusasunnoksi tai tilavien asuntojen pilkkominen pienemmiksi.

Huonokuntoisempia puretaan ja osa myydään.

Pekka Oikarinen

Kainuulainen Helena Heikkinen harmittelee hiljaista Hyrynsalmea. Heikkisen lisäksi samassa talossa asuu lähinnä iäkkäitä yksineläjiä.

Tällä hetkellä naapureita on kuitenkin huomattavasti enemmän verrattuna muutaman vuoden takaiseen, jolloin elämää oli vain parissa naapuriasunnossa.

Silloin oli kerta kaikkiaan liian hiljaista.

– Kyllä se vaikuttaa tunnelmaan, kun on niin hiljaista eikä ketään käy. Hyrynsalmi on muutenkin pieni paikka, on mukavaa kun on vilkkaampaa, pohtii Heikkinen.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus