Kirjastossa pitäisi olla muutakin kuin heppakirjoja: "Eiväthän ne pojat niitä pahemmin lueskele"

Pojat lukisivat enemmän, jos tarjolla olisi toimintaa, dekkareita ja muutenkin erityisesti heille suunnattua kirjallisuutta.

Yle Uutisluokka
poika lukee sohvalla
Venla Laine / Yle uutisluokka

Jo vuosia on pelätty nuorten lukuinnon vähenevän. Pelko saa vahvistusta Siikaisista. Selvitimme, minkälaisia lukutottumuksia Siikaisten yhtenäiskoulun oppilailla on. Kyselyyn otti osaa 43 viidennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Kysyimme muun muassa mitä vaaditaan kirjalta, että se saa nuoren lukemaan? Korvaako nettiuutisten selailu oikeat kirjat?

Lukuinto laskee yläasteella

Seitsemännellä luokalla poikien lukeminen vähenee, sillä heistä yli puolet ilmoittaa lukevansa vain koulussa luettavia romaaneja, loputkin lukivat vain muutaman kirjan vuodessa. Vain yksi poika sanoi lukevansa yli 20 kirjaa vuodessa. Seitsemännen luokan tytöt lukevat enintään 10 kirjaa vuodessa, suurin osa vain muutaman.

Yhdeksännen luokan pojat lukivat useimmiten vain koulun takia tai muutaman kirjan vuodessa, pari lukee enemmänkin. Tytöt lukivat myös ilman koulun velvoitetta, mutta vain muutaman kirjan vuodessa. Vielä viidennellä luokalla tytöistä suurin osa luki enemmän kuin 20 kirjaa vuodessa, ja pojistakin useimmat ilmoittivat lukeneensa yli kymmenen kirjaa vuoden aikana.

70% kyselyyn vastanneista piti lukemisesta, ja lähes kaikilta löytyi kirjastokortti.

Mutta miksi kannattaa lukea?

– Tykkään lukea, koska lukeminen pilaa tylsyyden, totesi yksi 7. luokan poika.

Se on rauhoittavaa, ja pääsee arjesta seikkailemaan minne vain! 

5. lk. tyttö

– Jos luen kirjoja, en mieti koulua, koska koulu on tylsää, ilmoitti poika 9. luokalta.

Kirjoille oli tarkkoja vaatimuksia: kirjassa pitää tapahtua paljon ja sen pitää olla alle 300-sivuinen, jotta sen jaksaisi lukea.

Tytöille suunnattuja kirjoja enemmän

Siikaisten kirjastosihteerinä vuodesta 1989 toiminut Katri-Helena Saarinen-Holappa ei ylläty kyselyn tuloksista.

– Pojat lukevat huomattavasti vähemmän kuin tytöt. Tytöille suunnattuja kirjoja on kyllä enemmän. Eiväthän ne pojat heppakirjoja paljon lueskele. Pojat hakevat kirjoilta enemmän huumoria ja dekkarityyliä, sekä sotiin perustuvia romaaneja.

Kyselyssä kävi ilmi, että se antaa nuorille mahdollisuuden rauhoittumiseen. Se on rentouttavaa puuhaa, ja äänikirjaa voi kuunnella taustalla vaikka tietokoneella ollessa. Kiinnostavia kirjoja voi lukea montaakin samaan aikaan. Monet innostuvat myös koulussa luettavista kirjoista, kuten seitsemäsluokkalaiset pojat Nörtti-kirjasarjasta.

– Tykkään lukea, koska kirjat vievät toiseen maailmaan, jossa mahdollisuudet ovat rajattomat, totesi 7. lk. tyttö.

"Tytöt lukevat kirjoja ja pojat rassaavat mopoja"

– Lukemista pidetään ehkä enemmän tylsänä tyttöjen juttuna. Kai se on sitä vanhaa stereotypiaa, että ennen pojat rassasivat mopoja ja tytöt lukivat kirjoja, yhdeksättä luokkaa käyvä Joonas Karonen miettii.

Pojat tuntevat, ettei heille ole suunnattu tarpeeksi nuortenkirjoja, mikä johtuu suoraan niiden vähäisistä markkinoista. Nuortenkirjat ovat usein poikien mielestä kuitenkin asioita sensuroivia ja kapeakatseisia. Jotta poikien kiinnostus pysyisi kirjassa, pitää siinä olla paljon toimintaa, murhia ja jännitystä. Parhaiten pojille myyvätkin fantasia-,scifi- ja dekkarikirjat.

– Monet hyvät fantasiakirjat on kirjoitettu englanniksi ja tykkään lukea ne alkuperäisellä kielellä. Siksi ostan hyviksi tietämäni kirjat suoraan nettikaupoista, esim. Ebaysta tai vaikka kirpputoreilta, Joonas kertoo.

poika katselee kirjaa kirjastossa
Venla Laine / Yle uutisluokka

– Luen parikin 400-sivuista Suomen sotakirjaa kuukaudessa, mutta nuorten kirjojen maailmaan on taas vaikeampi päästä mukaan, yhdeksäsluokkalainen Joel Hallikainen miettii.

Molemmille pojille oli annettu nuorempana mahdollisuus lukea, ja Joelille isä oli innostunut tuomaan kassikaupalla vanhoja sotakirjoja luettavaksi. Usein lapset innostuvat kirjoista, kun vanhemmatkin lukevat ja kannustavat.

Sähköiset kirjat eivät ole syrjäyttämässä perinteisiä

Vaikka nuoret lukevatkin paljon netistä uutisia ja blogeja, eivät tavalliset kirjat ole vielä ainakaan häviämässä sähköisille vaihtoehdoille. Puolet kyselyyn vastanneista valitsisivat sähköisten sijasta tavalliset paperiset kirjat, erityisesti niiden helppouden takia.

Sähköiset koulukirjat vahingoittavat silmiä ja vaikeuttavat nukkumista, 9. lk. poika.

Nuoret mainitsevat, että sähköiset kirjat rasittaisivat silmiä lisää, kun nuoret viettävät muutenkin aikaa ruudun ääressä. Sähköisten kirjojen parhaaksi puoleksi nousi kevyt reppu.

– Nuorten lukeminen on vähentynyt selkeästi vuosikymmenten aikana, mutta kaiken sähköistämisen myötä lukeminen siirtyy osin myös muualle. Mutta onko se kunnon lukeminen pelkästään WhatsApp-viestien katselemista? Sellainen vähäinen lukeminen vaikuttaa sanavarastoonkin, ja sitä kautta nuorten jatko-opintoihin, kirjastosihteeri Katri-Helena Saarinen-Holappa miettii.

Oppilaiden kirjasuosikeiksi kyselyssä nousivat erityisesti Neropatin päiväkirjat, seitsemäsluokkalaisilla Nörtti-kirjat ja Salla Simukan kirjat, erityisesti Lumikki-kirjasarja. Yhdeksäsluokkalaisia kiinnostivat scifikirjat ja tunnetut John Greenin teokset sekä Robinson Crusoe.

kirjapino
Venla Laine / Yle uutisluokka

Venla Laine ja Henna Silvola, Siikaisten yhtenäiskoulun Uutisluokka.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.