yle.fi-etusivu

Siikaislaiset lapset testasivat koulunkäyntiä entisajan malliin: "Vanhanajan koulu olisi helpompaa - silloin ei pölistäisi luokassa"

Alakoululaiset tutustuivat Siikaisissa vanhan ajan koulunkäyntiin. Ihmetystä pikkukoululaisissa aiheuttivat etenkin mustekynät, rihvelitaulut ja kurinpito.

Yle Uutisluokka
opettaja ja lapset laulavat vanhanajan koulussa
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

Tyttöjen hiukset oli letitetty ja ruutumekkojen helmat heilahtelivat. Pojat olivat pukeneet ylleen villapuseron tai ruutupaidan. Siikaisten yhtenäiskoulun ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilaiden asut henkivät menneitä vuosikymmeniä, kun he astelivat vanhan ajan kouluun.

Koululuokka sijaitsi Siikaisten Kotiseutumuseon rakennuksessa, joka on aikanaan toiminut kirkonkylän ”seisovana kansakouluna" vuodesta 1882. Nimitys ”seisova kansakoulu” aiheutti nykyoppilaissa ensin kummastelua, ja nimen syyksi arveltiin esimerkiksi sitä, että koulussa piti ennen vanhaan seistä paljon.

Kolmosluokkalaiset osasivat jo päätellä, että kyse oli paikallaan pysyvästä koulusta.

"Olette kohta musteessa kaikki"

Siikaisten Yhtenäiskoulun opettajien ideoima vanhan ajan koulupäivä alkoi aamuhartaudella. Vuodesta 1973 koululaisia opettanut ja myöhemmin rehtorinakin toiminut Arja Lehtinen luki aamunavaustekstiä peloista, joita pienillä koululaisilla voi olla. Sitten laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin siunausta koulupäivään. Aamuvirtenä laulettiin Ystävä sä lapsien. Tämän virren osaavat vielä nykykoululaisetkin.

Päivän aikana koululaiset oppivat, että mustekynällä kirjoittaminen on vaativa taito: kynää on kastettava varovasti musteeseen ja kynää on pidettävä kädessä juuri sopivassa kulmassa.

tyttö kirjoittaa mustekynällä
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

Kakkosluokkalaiset Luka Sorvala ja Netta Rantala pitivät mustekynällä kirjoittamista vaikeana.

– Kynä oli liian terävä. Se jäi paperiin kiinni vähäksi aikaa, harmitteli Luka.

– Kun kynä oli kova, eikä mikään suti, oli sillä vaikea kirjoittaa, huokaisi puolestaan Netta.

Joku pienimmistä ehti jo kaipailla lyijykynää. Kävi nopeasti selväksi, ettei mustekynän jälkeä korjatakaan pyyhekumilla.

– Olette kohta musteessa kaikki, opettaja huomautti.

Kolmasluokkalaiset riemastuivat mustekynistä niin, että halusivat kokeilla vasemmallakin kädellä kirjoittamista.

Kettu opetti viekkaudesta

Ennen tietokoneita ja dokumenttikameroita olivat opetustaulut tärkeitä opetus- ja havaintovälineitä. Arja-opettaja kertoi kuvataulujen avulla tarinan ketusta ja kalastajasta.

opettaja esittelee vanhaa kuvataulua
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

Ykkösluokkalaiset arvelivat tarinan opetuksena olevan sen, ettei kannata ottaa kettuja tieltä mukaan. Kakkosluokkalaisten mukaan ei kannata ottaa ketään kyytiin. Kolmoset päättelivät tarinasta, että viekkaus voittaa aina.

Kullakin oppilaalla oli pulpetilla oma rihvelitaulu, johon he kirjoittivat liidulla ja pyyhkivät jäljen pois sienellä.

– Tää markkeeraa vihkoa, tuumaili eräs tytöistä.

– On kyllä helpompaa tehdä vihkoon, tokaisi yksi pojista.

Maitopullo villasukassa

Arja Lehtinen kertoi lapsille kouluruokailun alkuvuosista: ruoka saatettiin keittää isossa padassa saunalla, ja oppilaiden viljelemän koulupuutarhan antimia käytettiin ruuanlaitossa. Ennen kuin kouluissa tarjottiin ruokaa, piti oppilaiden ottaa omat eväät mukaan. Maitopullo pysyi villasukassa viileänä, ja maidon kaverina oli ruisleipä.

poika kirjoittaa rihvelitauluun
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

Teemapäiväksi oppilaat toivat mukaan omia eväitään.

–Jokaisella oli omaan makuun sopivat eväät. Hyvä, että sai ottaa mukaan jotain kivaa, tokaisi kakkosluokkalainen Luka tyytyväisenä.

Opettaja uhkaili puheliaita nurkkaan laittamisella

Koululaiset harjoittelivat päivän aikana myös oikeanlaista viittaamistapaa: kyynärpää lepää pulpetilla ja käsi ojentuu suoraan ylös. Vastata saa vasta silloin, kun seisoo pulpettinsa vieressä. Tämä tuntui unohtuvan monilta.

Luokassa opettaja komensi poikia olemaan hiljaa ja uhkasi laittaa nurkkaan häpeämään, ellei puhe lopu. Näin saattoi käydä puheliaille tai tottelemattomille oppilaille entisajan koulussa.

opettaja ja oppilaat entisajan koulussa
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

Kysyimme kakkosluokkalaiselta Netalta päivän jälkeen, kumpaa hän mieluummin kävisi, vanhanajan vai nykyajan koulua.

– Vanhanajan koulu olisi helpompaa - sillon ei pölistäisi luokassa. Meidän luokassa pölistään aina eikä jouduta mihinkään nurkkaan, pohdiskeli Netta.

Opettaja kertoi lapsille yhden koulupojan muistoista vuosikymmenien takaa. Poika ei vielä joulunakaan tiennyt, kuka takana olevassa pulpetissa istui, koska taakse ei saanut vilkuilla. Näin tiukkaa saattoi koulukuri olla ennen.

Koulunkäynti ei ole rangaistus

Arja Lehtisen mukaan koulun perusajatus eli oppilaiden opettaminen ja elämäntaitojen kartuttaminen on aina ollut keskeistä, vain opetuksen tavat ja välineet ovat muuttuneet.

vanhoja kuvia seinällä
Inka Sorvala / Yle uutisluokka

– Suurin ulkoinen muutos lähivuosikymmeniin on ollut tekniikan valtava lisääntyminen opetuksessa. Vanhanaikainen opettajajohtoisuus on lähes kadoksissa nykypäivän koulussa. Oppilas ei ole enää passiivinen, tottelevainen vastaanottaja, vaan mitä suurimmassa määrin aktiivinen toimija.

Lehtinen toivoisi, että lapset ymmärtäisivät koulunkäynnin olevan ehdottomasti etuoikeus, ei rangaistus.

Inka Sorvala, Marja Palomäki, Riki Block ja Saku Helminen Siikaisten yhtenäiskoulun uutisluokka, kuvat Inka Sorvala.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Brexit

BBC:n mukaan erosta maksettava summa voisi olla jopa noin 45 miljardia euroa

Britannia on valmis maksamaan EU:lle enemmän erorahaa

Geenit

Voiko vanhenemista hidastaa? Amissi-yhteisön geenimuunnos johdatti tutkijat pitkäikäisyyden jäljille

Vaakakapina

Onko kumppanisi kommentoinut kehoasi? Vastaa Vaakakapinan parisuhdekyselyyn!

Tennis

Sharapovan toimet poliisitutkinnassa Intiassa – epäillään huijauksesta