Saimaannorppa kelpuutti ihmiskäsin rakennetun keinopesän – pieni kuutti köllötteli kevään kaislojen suojissa

Norppa synnytti järviruo'oista ja lumesta kasattuun keinopesään. Tieto luo toivoa uhanalaisen lajin selviytymisestä lämpimien talvien läpi.

saimaannorppa
Saimaannorpalle tehty ruokopesä osittain lumen alla
Suojelubiologi Miina Auttila Metsähallitukselta ja innovaatioasiantuntija Pekka Koivukunnas Elomaticista tarkistamassa ruokopesää saimaannorpan pesälaskentojen yhteydessä huhtikuun puolivälin jälkeen. Ruokopesän vieressä näkyy norpan apukinokseen kovertama kevään myötä sulanut poikaspesä. Juha Taskinen

Saimaannorppa on ottanut ensimmäistä kertaa käyttöön ihmisen järviruo'oista rakentaman keinopesän. Norppa on synnyttänyt tänä keväänä kuutin pesään, joka tehtiin järviruo'oista ja lumesta. Järviruokolyhteistä kasattua keinopesää kokeiltiin tänä talvena ensimmäistä kertaa. Kun tutkijat aloittivat huhtikuussa pesälaskennat Haukivedellä, oli ruokopesässä selvät jäljet siitä, että norppa oli ottanut sen käyttöönsä.

– Molemmilla puolilla, sekä järviruokopesässä että lumesta kolatussa apukinoksessa oli jälkiä siitä, että kuutti on käyttänyt niitä. Kuutista jää pesään vaalea, villamaista karvaa, mistä tiedetään, ettei pesä ole ollut vain aikuisen norpan makuupaikka. Sitä ei tiedetä, kummalle puolelle norppa on synnyttänyt kuutin, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila kertoo.

Auttila oli tutkimassa pesää viime viikon keskiviikkona. Luminen pesä oli jo romahtanut ja järviruokopesästä nostettiin katto pois, jotta päästiin tutkimaan pesää.

– Kaiken kaikkiaan pesä oli hyvin eläväisen näköinen. Lunta ja ruokoja oli kaivettu, ja kuutin oleskelun ja elämän jälkiä näkyi ympäriinsä.

Keinopesä ilman lunta ei ole niin houkutteleva

Järviruokopesiä oli Saimaalla tänä talvena kokeilussa kaksi. Toinen pesä oli norpan kelpuuttama lumen ja järviruokojen yhdistelmä, ja toinen pelkistä ruo'oista kasattu pesä. Pelkkä ruokopesä ilman lunta ei kelvannut norpalle.

– Pesässä, johon ei ollut kasattu lunta ympärille, ei ollut minkäänlaisia käymisen merkkejä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että lumi luontaisena lisääntymisympäristönä on norpalle ykkösasia, jolla se voidaan houkutella käyttämään myös ruokopesää, Auttila sanoo.

Järviruokopesiä kehitetään nimenomaan sellaisten talvien varalle, kun lunta ei ole. Vaikka lumen läsnäolo vaikuttaa olevan norpalle tärkeää, niin ruokopesistä on apua, sillä lumen vähetessä kesken pesinnän norppa voi siirtyä käyttämään vieressä olevaa ruokopesää.

– Tämä on varsin positiivinen uutinen. Viime talvet ovat jo olleet lauhoja ja vähälumisia, ja yritämme koko ajan kehittää pesiä, joissa norppa voisi synnyttää sittenkin kun lunta ja jäätä ei ole. Tämä on varsin hyvä askel kohti sitä kehitystä, Auttila toteaa.

Norpan käyttämä ruokopesä
Kuutti on viettänyt aikaa ruokopesän suojissa, jossa oli vielä riittävän iso jäälippa makuuhyllyksi. Pesän tarkistamisen jälkeen katon ruokolyhteet laitettiin takaisin paikoilleen ja näin pesä tarjoaa suojaa kuutille aina siihen asti kunnes pohjan jää sulaa kokonaan.Juha Taskinen

Toivoa antaa myös turvepesäkokeilu. Järviruokopesien lisäksi Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus testaavat ja kehittävät turvepesiä, jotka ovat kelluvia, ja toimisivat silloinkin kun jäätä ei ole. Tänä vuonna kokeilussa oli viisi turvepesää. Ne kaikki olivat kokeilussa ilman niiden yhteyteen kolattuja lumikinoksia.

– Kahdessa oli hengitysavanto, ja toisessa näistä myös turvetta oli rapsuteltu eli ilmeisesti norppa oli noussut pesään, vaikkei se poikaspesä ollutkaan, Auttila sanoo.

Keinopesien kehittäminen jatkuu tulevina talvina.

– Saimaannorpan selviytymiselle on tärkeää ilmastotyö, ja ilmastonmuutoksen mahdollisimman nopea pysäyttäminen, Auttila sanoo.

Kuutin karvaa ihmisen kädessä
Kuutin karva on villamaista.Miina Auttila