Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää

Hallitus ei puuttunut parjattuihin yritystukiin, vaikka jopa yritysten etujärjestöt olisivat olleet valmiita leikkauksiin.

tutkimus- ja kehittämistoiminta
Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdään aktiivista laboratoriotutkimusta muun muassa syöpien osalta.
Hallitus leikkasi ensin yritysten tutkimusrahaa kaksi vuotta sitten ja antoi nyt hieman takaisin.Niko Mannonen / Yle

Ennen hallituksen tiistai-iltana päättynyttä budjettitarkastelua arvioitiin, että tutkimukselle palautettava raha otettaisiin yritystuista (siirryt toiseen palveluun).

Hallitus käsitteli yritystukia perusteellisesti puolivälinriihessään, mutta päätti kuitenkin olla puuttumatta niihin.

Rahat yritysten kehitystyöhön kaivetaan siis valtion muista menoista, muun muassa sosiaali- ja terveyspuolelta.

Hallitus antaa rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin yhteensä 120 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana.

Yrityksille tuesta jaetaan 70 miljoonaa euroa teknologia- ja innovaatiorahasto Tekesin kautta. Raha kulkee Tekesiltä yrityksiä hyödyttävän tutkimuksen rahoitukseen. Loput 50 miljoonaa tutkimusrahoista menevät Suomen Akatemialle yleishyödylliseen tutkimukseen.

Miksi yritystuista ei leikattu?

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallituksen kädet olivat sidotut osin siksi, että hallitusohjelmassa luvataan olla lisäämättä teollisuuden kustannusrasitetta.

Hallitus ei halunnut leikata myöskään yritysten verotukia riihessään, koska se olisi tarkoittanut yrityksille niiden verotuksen koventumista. Tarkoitus on rahoittaa budjetin kasvua muuten kuin verotusta kiristämällä.

Jäljelle jäivät vain suorat yritystuet, joista taas osa on jo lukkoonlyötyjä.

– Esimerkiksi uusiutuvan energian tuki on suurin potti eli vajaat 300 miljoonaa euroa. Niistä tuista on sopimukset olemassa. Jos kaksi osapuolta on tehnyt sopimuksen, ja toinen osapuoli sanoo sen irti, niin se on sopimusrikkomus, Lintilä selittää.

Mika Lintilä.
Mika LintiläJarno Kuusinen / AOP

Yritysverotuet syyniin syksyllä

Toiseksi esimerkiksi Lintilä nostaa merenkulun alus- ja miehistötuet.

– Ne tuet on kirjattu kilpailukykysopimukseen ja heidän työehtosopimuksiiinsa. Eli se määrä [suorista tuista], johon pystyttiin suoraan vaikuttamaan, jäi hyvin pieneksi.

Vaikka suoriin yritystukiin tuskin tällä hallituskaudella enää puututaan, leikkauksia voi vielä tulla Lintilän mukaan yritysten verotuksessa saamiin myönnytyksiin ja palautuksiin.

– Verotuissa on isoja tukia, joiden kokoluokka on yli puoli miljardia. Pienelläkin prosentiilla vaikutetaan huomattavasti saatavaan säästösummaan eli [yritysverotuet] on tietyllä tavalla helpompi puoli, Lintilä sanoo.

Ministeriön selvitys yritystuista tulevien päätösten pohjaksi valmistuu ensi viikolla.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Päätös olla karsimatta olemassaolevia yritystukia on mielenkiintoinen, koska sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (siirryt toiseen palveluun) että Suomen Yrittäjät julkaisivat (siirryt toiseen palveluun) puoliväliriihen alla omat ehdotuksensa karsittaviksi tuiksi. Karsittavia yritystukia olisi Suomessa niiden mielestä yhteensä noin miljardin euron verran verran.

Hallituksen näkökulmasta etujärjestöjen listojen ongelma on, että yhdelle lobbaajalle tärkeä tuki voi olla toiselle tarpeeton tai jopa kilpailua haittaava. Niinpä se ei puuttunut kenenkään tukiin.

Voikin sanoa, että puoliväliriihessä voittivat ainakin vanhan säilyttämistä puolustavat yrityslobbaajat.

Tutkimukseen liian vähän

Hallitus ei saanut keskiviikkona kiitosta puoliväliriihestään oikein keneltäkään asiantuntija- ja yrityspiireissä.

– Mitään ihmeempää ei vain tapahtunut, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Mikael Pentikäinen
Mikael PentikäinenMauri Ratilainen / AOP

– Kompromissien kautta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen ei tehty juuri mitään. Lisäpanostukset osaamiseen ja tutkimukseen olisivat olleet tervetulleita ei vain meille vaan koko kansantaloudelle, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen arvioi.

Jussi Mustonen
Jussi MustonenMarjut Hentunen / EK

Innovaatiorahoituksessa yhä kuoppa

Tekesin mielestä sille nyt palautetut määrärahat paikkaavat vain osittain "isoa kuoppaa", joka innovaatiorahoitukseen kaivettiin viime vuoden leikkauksissa.

– Tämä toimenpide ei riitä kattamaan aukkoa, joka on syntynyt innovaatiorahoitukseen viime vuosina, pääjohtaja Pekka Soini sanoi tiedotteessaan.

Samaa mieltä on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

– Suunta on oikea, mutta askel on kuitenkin verraten pieni panostus siihen nähden, miten paljon myönnetään kansantalouden näkökulmasta perustelemattomia yritystukia, VATT:n johtava ekonomisti Marita Laukkanen arvioi.

Yritystuet vääristävät markkinoita ja aiheuttavat tehottomuutta

Kaikkien tukien tarkkoja vaikutuksia ei edes tunneta kovin tarkasti, mutta monet yritystuet ovat jopa haitallisia, asiantuntijat arvioivat.

Esimerkiksi tukien vääristävä vaikutus kilpailuun on todettu useissa selvityksissä. Ne voivat myös estää tehottomien yritysten poistumista markkinoilta (siirryt toiseen palveluun).

Innovaatiorahoitus hyödyttäisi kansantaloutta

Yritystuet ovat vain lisääntyneet viime vuosina. Niitä saa runsaat 30 000 yritystä vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Suorien ja verotukien lisäksi yritykset saavat myös maataloustukia. Maataloustuet eivät olleet hallituksen puolivälintarkastelussa edes esillä.

– Säilyttäviä, ja jopa kansantaloudellisesti vahingollisia yritystukia täytyy kääntää uudistamisen suuntaan eli yritysten innovaatiorahoitukseen. Näin saataisiin lisää panoksia orastavan kasvun kiihdyttämiseen, Tekesin Pekka Soini sanoo.

Pekka Soini
Pekka SoiniMartti Kainulainen / Lehtikuva

"Rahaa siirtyy taskusta toiseen"

VATT:n Marita Laukkasen mukaan suuri osa yritystuista on sellaisia, joilla siirretään vain rahaa taskusta toiseen.

– Suomi on velkaantuva talous, joka antaa semmoisia tukia, joista ei ole mitään hyötyä, Laukkanen huomauttaa.

Tuet ovat yleensä perusteltuja kansantalouden näkökulmasta silloin, jos niistä "läikkyy jotain yhteiskuntaan". Sellaiset tuet ovat kuitenkin Laukkasen mukaan harvassa.

– Tyypillisesti esimerkiksi innovaatioiden ja tutkimus- ja tuotekehitystyön tukeminen on sellaista. Sillä voidaan saada aikaan hankkeita, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.

Marita Laukkanen
Marita LaukkanenVATT

Ketkä yritystuista hyötyvät?

Laukkasen mielestä nyt olisi tärkeää puhua myös siitä, mitä ja keitä yritystuen kautta pönkitetään; subventoidaanko tuottavuutta, vientiä, työpaikkoja vai osakkeenomistajia?

Hän nostaa esimerkiksi osakkeenomistajille mahdollisesti valuvasta tuesta teollisuuden energiaveroleikkurin.

– Energiaintensiivisen teollisuuden suuryritykset saavat 200 miljoonaa euroa vuodessa tukea. Onko tuilla yhteyttä työpaikkoihin? Ainakin energiatuet hyödyttävät osakkeenomistajia.

Energiaveroleikkuri on kohdennettu vain tietyille teollisuuden aloille, ja sielläkin vain suurimmille yrityksille.

– Joskus voi olla perusteltua tukea nuoria, alalle tulevilla yrityksiä, joiden on vaikea saada rahoitusta markkinoilta. Energiaveroleikkuri toimii kuitenkin niitä vastaan. Pienet yritykset eivät pääse tuen piiriiin, Laukkanen sanoo.

Hänen mukaansa pienet yritykset maksavat jopa nelinkertaista sähköveroa suuriin verrattuna.