1. yle.fi
  2. Uutiset

Kotisirkka ja jauhopukki kohta kansan huulilla – "Jo nyt voisin myydä 100 kiloa sirkkoja viikossa Ranskaan"

Ensi vuonna hyönteisten myymisen ihmisravinnoksi pitäisi tulla lailliseksi Suomessakin. Itä-Suomessa hyönteistalous on alkutekijöissään, mutta maataloudessa on virinnyt kiinnostusta.

hyönteiset
Hyytelökakku, jossa kotisirkkoja ja jauhomatoja
Hyytelökakussa on sirkkoja ja jauhopukkien toukkia. Tanja Perkkiö / Yle

Hyönteisten syöminen on yksi ratkaisu kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseen. Suomen hyönteiskasvattamot löytyvät etelästä ja Pohjanmaalta, mutta Itä-Suomessakin on kiinnostusta hyönteistalouteen.

Joensuulainen maatalousyrittäjä Hermanni Nieminen on kokeillut kenttäsirkkojen kasvattamista ja on mukana Kasvu Open -sparrauksessa. Vaikka Niemisellä oli itsellään visio siitä, että hyönteisten kasvattaminen ihmisruuaksi voisi olla tulevaisuuden maataloutta, alan kova kasvu on ollut miellyttävä yllätys.

– Jo nyt voisin myydä 100 kiloa sirkkoja viikossa Ranskaan, hän kertoo.

Niittykummun tilallaan Nieminen aikoo vaihtaa kenttäsirkat tänä keväänä kotisirkoiksi. Näin siksi, koska on todennäköisempää, että ne hyväksytään, kun ensi vuonna hyönteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi pitäisi olla sallittua myös Suomessa. Silloin astuu voimaan EU:n uuselintarvikeasetus.

Monenlaista pöhinää

Alankomaat, Iso-Britannia, Belgia ja Ranska ovat jo hyväksyneet hyönteisproteiinin. Ja Aasiassa ja Afrikassa hyönteisten syöminen on tavanomaista.

– Hollannissa saa jo vaikkapa einespitsaa, jossa on hyönteisjauhoa ja monenlaisia hyönteisiä myydään siellä ihan sellaisenaan ihmisruuaksi, kertoo Nieminen.

Miehet ovat ennakkoluulottomimpia.

Hermanni Nieminen

Luonnonvarakeskus Lukella on käynnissä useita tutkimushankkeita (siirryt toiseen palveluun) hyönteisproteiiniin liittyen.

Myös kotimaiset suuret lihatalot ovat mukana edistämässä hyönteistaloutta, sillä ötököistä saa rehua. Hyönteistaloutta edistämään on perustettu myös akateeminen yhdistys. (siirryt toiseen palveluun)

Suomi on Pohjoismaiden edelläkävijä

Suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi ruotsalaisia myönteisemmin hyönteisravintoon, kertoo Turun yliopiston tekemä tutkimus. (siirryt toiseen palveluun) Suomalaiset syövät jo sirkkoja, vaikka elintarvikkeena niitä ei saa kuluttajille myydä. Kaupan on sirkkamysliä "keittiösomisteen" nimellä.

– Miehet ovat ennakkoluulottomimpia ja haluavat muutenkin kokeilla kaikenlaisia makuja, kertoo Nieminen.

Hermanni Nieminen
Hermanni Nieminen on aloittanut sirkkojen kasvattamisen.

Paitsi, että halutaan kokeilla uudenlaisia makuja, sirkan syöminen säästää ilmastoa. Hyönteisten kasvattaminen syötäväksi proteiiniksi vie vettä ja rehua vain murto-osan lihaan verrattuna. Ravintokin voisi olla niin sanottuja sivuvirtoja eli kasviperäistä jätettä.

Kasvattaja pääsee helpolla alkuun, sillä Suomessa myydään valmiita aloituspaketteja.

Sirkka auttaa ilmastoa

Eläinkaupasta ensimmäiset kenttäsirkat ostanut Hermanni Nieminen uskoo vankasti hyönteistalouteen ja nuoren polven tekevän väistämättömän muutoksen, koska maapallo ei elätä muuten kasvavaa väestöään.

Ilmastokokki Jussi Vinni Espoosta on Niemisen kanssa samoilla linjoilla. Hyönteisten syöminen tulee, vaikka asenteissa on vielä tekemistä.

– Se on pakko, jos aiomme elää täällä.

Hyönteisruuan ei pidä näyttää inhalta

Jussi Vinni vieraili Kiteellä Nuorkauppakamarin vieraana ja kertoi millä itäsuomalaiset saadaan syömään sirkkaa.

– Hyönteisruuan pitää olla hyvänmakuista ja parhaiten sen pariin totutetaan, kun ruoka ei näytä siltä mitä se on, uskoo Vinni.

Maistelutilaisuuteen Vinni oli tehnyt muun muassa hyytelökakun, joka jakoi osallistujien mielipiteet inhorealistisella ulkonäöllään. Leivästä taas ei olisi päällepäin tiennyt, että se sisältää hyönteisproteiinia.

Toisaalta moni maistoi suolavedessä keitettyä ja kuivattua kotisirkkaa ihan sellaisenaan, jalkoineen ja siipineen – ja piti makua hyvänä.

– Sirkka rapsahtaa suussa pehmeästi kuin riisimuro ja maistuu hyvälle, arvioitiin.

Lue seuraavaksi