Kylmä kevät pitää linnut poissa Suomesta – rohkeimmatkin saattavat kääntyä takaisin

Bird Life Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen arvioi, että pikkulintujen muutto on ainakin viikon normaalista myöhässä.

Kotimaa
Pääsky.
Haarapääsky kaiteella.Väinö Kautto, Äänekoski

Pitkään jatkunut kolea sää on haitannut lintujen kevätmuuttoa.

Bird Life Suomen mukaan muuttolintuja on näkynyt Suomessa tavallista vähemmän, vaikka kevät etenee eri tahtiin eri puolilla maata. Suomeakin ravisteleva kylmä säärintama ulottuu Keski-Eurooppaan saakka.

Muutto ainakin viikon myöhässä

Bird Life Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen arvioi, että pikkulintujen muutto on ainakin viikon normaalista myöhässä.

– Syynä ovat pääasiassa kylmä sää ja erityisesti kylmät yöt. Muutto ei ole juurikaan edistynyt kahden viime viikon aikana, Tero Toivanen luonnehtii.

Esimerkiksi suuri osa rastaista on vielä saapumatta Suomeen. Haarapääskyjä ja kirjosieppoja ei ole nähty juuri lainkaan, vaikka normaalisti niiden muutto alkaa huhtikuun loppupuolella.

Muuttaja saattaa palata takaisinkin

Afrikassa talvehtineet muuttajat ovat pysähtyneet Keski-Eurooppaan odottamaan säiden lämpenemistä. Linnut aistivat kylmän pohjoistuulen, ja suurin osa ei lähde matkaan.

Jotkut rohkelikot saattavat kuitenkin uhmata säätä ja lähteä matkaan. Ankarat olot voivat kuitenkin saada linnun mielen muuttumaan.

– Jotkut yksilöt pystyvät lähtemään takaisinkin, sanoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Ravintokin vielä vähissä

Kotkalaisen ornitologin Mikko Pöyhösen mukaan muuttolintuja on tullut Kymenlaaksoon vasta harvakseltaan. Toisaalta ravintoakin niille on vielä vain vähän tarjolla.

– Eniten meille on saapunut rastaita ja punarintoja, joiden parasta laulukautta kylmä sää ei haittaa. Esimerkiksi västäräkkejä on tullut toistaiseksi poikkeuksellisen vähän, vaikka niiden pääjoukon pitäisi olla jo perillä, Pöyhönen sanoo.

Ornitologi Pöyhösen mukaan myöskään käenpiikoja, metsäkirvisiä, kivitaskuja, leppälintuja ja tiltaltteja ei liiemmin ole vielä lintuharrastajien kiikareihin osunut.

Kymenlaaksossa ensimmäiset haarapääskyt havaittiin sunnuntaina 23. huhtikuuta Haminan Lupinlahdella ja Pyhtään Länsikylässä.

Arktika riippuu toukokuun säästä

Ennen kylmää jaksoa ehti jo saapua suuri joukko joutsenia, hanhia ja kurkia. Jaalassa on nähty suuri kuoviparvi, 700 yksilöä. Se on suurin koskaan Kymenlaaksossa tavattu parvi.

Sään vaikutusta vesilintujen joukkomuuton, arktikan, ajankohtaan ei suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan pysty vielä arvioimaan. Toukokuun säistä riippuu myös se, kuinka paljon loppukevään muuttajia kuten satakieliä meille saapuu.