Suomen hotelli- ja ravintolaelinkeino alkoi Turusta – Casagrandentalossa kiehuvat yhä soppakattilat

Vieraiden kestitys alkoi Seipelin krouvissa ja majatalossa 260 vuotta sitten. Casagrandentalossa kiehuvat yhä soppakattilat.

kulttuurihistoria
Gustav Albert Petreliuksen lahjoittama Leijona-suihkulähde Turun vanhan pääkirjaston edustalla.
Jouni Koutonen / Yle

Aurajoen varrella Tuomiokirkkonsillan kupeessa sijaitsee useita Turun laaturavintoloita. Yli 500-vuotiaassa Casagrandentalossa kiehuvat monet pannut ja kattilat – ihan kuin aikoinaan 1700-luvulla, jolloin rakennuksessa toimi Turun hienoin majatalo ja ruokapaikka.

Johan Seipelin luotsaamien krouvin, majatalon ja juhlasalin katsotaan olleen alku suomalaiselle hotelli- ja ravintolaelinkeinolle. Tänä kesänä toiminnan aloittamisesta tulee kuluneeksi jo 260 vuotta. Historiallisia vuosia juhlistetaan kesäkuussa.

Rakennus on nähnyt niin köyhyyttä kuin loistoa. 1500-luvun alussa se toimi köyhäintalona. Vuosisadan lopulla käynnistyivät Pyhän hengen kirkon rakennustyöt.

Kirkko ei todennäköisesti koskaan tullut täysin valmiiksi, ja osa siitä tuhoutui jo vuonna 1593. Pyhäkkö on kuitenkin rekonstruoitu virtuaalisesti, ja siellä voi liikkua virtuaaliohjelman avulla.

Maistraatti vaati soppaa pöytään

Kulttuurihistoriallisesti Casagrandentalon vaikuttavin kausi alkoi 1700-luvun puolivälillä, kun Johan Seipel aloitti hotelli-ravintolabisneksen rakennuksessa.

– Voitte vain kuvitella, miten monipuolinen vierasjoukko ja monipuolinen tapahtumien sarja siitä seurasi. Aluksi Seipel perusti vain majoitusliikkeen, mutta maistraatti vaati, että pitää olla soppapata jatkuvasti lämpimänä, että voi tulla koska tahansa syömään, kuvailee arkkitehti Benito Casagrande.

Benito Casagrande perheineen omistaa koko kiinteistön. Hän on perehtynyt syvällisesti talon historiaan.

Seipelin aloittaessa Keski-Euroopassa oli jo vastaavanlaisia aina auki olevia ruokapaikkoja. Tieto niistä oli kantautunut myös Turkuun. Seipel vastusti ajatusta aluksi, mutta suostui lopulta, koska oli pakko. Näillä määräyksillä hotelli- ja ravintolaelinkeino alkoi vuonna 1757.

– Siitä seurasi 50–60 vuotta pitkä periodi, ja siihen sisältyy jo niin valtava kulttuurihistoriallinen pläjäys, että siitä voisi kirjoittaa jo monta kirjaa, Benito Casagrande sanoo.

nainen osoittaa seinää
Johan Seipelin jälkeläinen Tuija Seipell näyttää mihin Johan Seipelin reliefi asetetaan. Reliefi tulee olemaan yhden Casagrandetalon ravintolan seinällä. Johanna Manu /Yle

Vaikuttava vieraskirja

Majatalossa yöpyivät muun muassa tunnetut eurooppalaiset tutkimusmatkailijat, kuten italialainen Giuseppe Acerbi ja englantilainen Edward Daniel Clarke.

Myöhemmin rakennetusta juhlasalista tuli turkulaisen kulttuurielämän näkyvin näyttämö. Salissa tanssittiin monet tanssit, joista ikimuistoisimmat ja historiallisesti tunnetuimmat lienevät Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan Aleksanteri I:n kunniaksi järjestetyt tanssiaiset.

Seipelin sali on vuosien varrella merkkautunut monen kulttuuritapahtuman lähtöpaikaksi. Muun muassa voimistelun opetus on aloitettu samassa salissa, jossa aikoinaan tanssittiin keisarin kunniaksi ja joka myöhemmin toimi kreikkalaiskatolisena kirkkona.

Casa Casagrande

Arkkitehti Benito Casagrande perheineen on ollut nykyisin Casagrandentalona tunnetun kiinteistön omistajana sen kunnostustöiden alusta, vuodesta 1979 lähtien. 1990-luvun alkupuolelta lähtien perhe on omistanut koko kiinteistön.

Benito Casagrandella on vuosien varrella ollut merkittävä rooli rakennuksen kunnostus- ja kehittämistöissä. Hän on myös alusta alkaen toiminut kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Kun tuli tilaisuus osallistua talon korjaustöihin ja ottaa lopulta se harteilleni, niin pidän sitä aivan suurenmoisena onnena elämässäni.

Benito Casagrande

Kun kysytään, mikä sai viehättymään rakennukseen, Casagrande kertoo kotiseutuelämyksen vieneen mennessään.

– Se liittyy voimakkaimmin kotiseutuelämykseen jonka koin, kun tulin opiskeluretkeltä Helsingistä takaisin Turkuun. Tajusin, että Turun kaupunki, sen historiallinen osa, ei näyttele minkäänlaista osaa Turun identiteettitekijänä.

mies ja taustalla tauluja seinällä
Benito Casagrande kertoo mielellään talon historiasta ja siihen liittyvistä henkilöistä. Muutama rakennukseen liittyvä merkkihenkilö on tauluna seinällä. Johanna Manu / Yle

Casagrande oli sitä mieltä, että Turun keskeiseksi identiteettitekijäksi pitää ottaa kaupungin kulttuurihistoria, joka on lyömätön ja aivan jäljittelemätön. Sitä ei voi monistaa eikä ostaa. Sitä vaan pitää huomata arvostaa.

– Tästä arvostamisesta kaikki on lähtöisin. Kun tuli tilaisuus osallistua talon korjaustöihin ja ottaa lopulta se harteilleni, niin pidän sitä aivan suurenmoisena onnena elämässäni.

Aarteista suurin

Vaikka Casagrandentalolla on ikää jo yli 500 vuotta, se on hyvässä kunnossa. Kunnostettavaa ja tutkittavaa tosin vielä riittää. Maaperä on myllätty läpi vain joltain osin talon alta.

– Täällä on vielä kohtia, joista on aarteita kaivamatta. Siellä on varmasti vaikka mitä historiallisia ihmellisyyksiä.

lasilattian läpi näkyy kellaria
Rakennuksen historiaa on näkyvillä myös Casagrandentalossa ravintola Tårgetissa. Johanna Manu / Yle

Benito Casagrande kertoo, että Turun museokeskus on niin pullollaan rakennuksesta ja sen alta tehtyjä löytöjä, että tutkimukset on toistaiseksi keskeytetty. Toistaiseksi on löydetty muun muassa kirkon kuoria, hautausmaa, köyhäintalo ja esineitä, kuten rahaa.

Mikään aarteista ei ole Casagrandelle itselleen kuitenkaan yhtä kallisarvoinen kuin se, joka johti aikoinaan hänen elämänsä suurimpaan rakkaustarinaan.

– Tapasin ensimmäistä kertaa vaimoni tämän talon edustalla 6.6. 1960, Benito Casagrande muistelee leveästi hymyillen.