Kysyimme asiantuntijoilta: Onko ruutuajan rajoittaminen kahteen tuntiin mennyttä maailmaa?

Kysyimme kahdelta lasten median käyttöön perehtyneeltä asiantuntijalta, onko ruutuajan rajoittaminen kahteen tuntiin tarpeellista.

älylaite
Nuoret tutkivat kännyköitään.
Tiina Jutila / Yle

Vanhempia on perinteisesti ohjeistettu rajoittamaan lasten älylaitteiden parissa käyttämää ruutuaikaa kahteen tuntiin päivässä.

Moni lapsi kuitenkin tapittaa ruutuja jopa yli kaksi tuntia päivässä. Lasten mediankäyttöä käsittelevän Kuinka kasvattaa diginatiivi -tietokirjan kirjoittanut Satu Irisvik sanoi eilen Ylen jutussa, että hänen mielestään koko ruutuaika-käsitteen voisi jopa "heittää roskiin".

Onko lasten ruutuajan kyttäämisessä siis järkeä vai ei? Kysyimme kahdelta lasten median käyttöön perehtyneeltä asiantuntijalta.

Sisällöt tärkeämpiä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelijan Rauna Rahjan mielestä ruutuaika käsitteenä alkaa olla vanhentunut nykyisessä mediakulttuurissa.

– On todella tärkeää, että kiinnitetään huomiota myös mediasisältöihin ja niihin viesteihin ja asioihin, joita media meille välittää, Rahja sanoo.

Rahjan mukaan median käytölle on hyvä luoda yhteisiä pelisääntöjä, mutta on tärkeää, että niiden syyt avataan ja kerrotaan lapsille.

Yleispätevää ohjetta mahdoton antaa

Pelastakaa Lapset ry:n digitaalisen median yksikön asiantuntijan Nina Vaaranen-Valkosen mielestä mitään yleispätevää ohjetta ruutuajasta on mahdotonta antaa, koska lapset ovat niin erilaisia.

Tärkeämpää on se, mitä siellä tehdään.

Nina Vaaranen-Valkonen

– Osa lapsista pystyy hallitsemaan paremmin impulssejaan ja osaa tietyn ajan päästä lopettaa toiminnan, mutta sitten on lapsia, jotka voivat uppoutua pelaamaan jotain tiettyä peliä useammaksi tunniksi, Vaaranen-Valkonen selittää.

Roskakoriin Vaaranen-Valkonen ei ruutuaikaa heittäisi.

– Ei sitä kyllä roskiin voi heittää, koska meillä on erilaisia yksilöitä, hän pohtii.

Myös Vaaranen-Valkosen mukaan ruutuajan laskemista tärkeämpää on kuitenkin tietää, mitä lapsi digitaalisessa mediassa tekee.

– Jos lapsi lähtee käymään vaikka kioskilla, kysymme, minne hän menee ja kenen kanssa hän on. Mutta kun lapsi on siinä ruudulla, me emme kysy, missä olet ja kenen kanssa juttelet.

Kahdesta tunnista tiukasti kiinni pitäminen ei ole hänen mielestään järkevää, koska lapsi saattaa vaikka jutella puhelimen kautta kaukana asuvien sukulaisten kanssa, tehdä tietokoneella koulutöitä, kirjoittaa tai katsoa opetusvideoita.

– Se kirjo, mitä voidaan tehdä ruudun ääressä on niin laaja, ettei enää voida sanoa, että se on se kaksi tuntia. Tärkeämpää on se, mitä siellä tehdään.

Vanhemmat näyttävät esimerkkiä

MLL:n Rahja kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, minkälainen mediaympäristö lapsen koti on ja miten lapsi on läsnä kaverien ja sukulaisten median käytössä. Hän kehottaa vanhempia myös tarkastelemaan omaa median käyttöään.

– Vanhemmat toimivat esimerkkeinä omille lapsilleen myös median käytössä. Kannustan vanhempia kertomaan omasta median käytöstään. Esimerkiksi, mihin he itse älypuhelinta käyttävät.

Lapsen käytöstä kannattaa seurailla

Jos ruutuajan mekaaninen kellottaminen ei enää toimi, mistä vanhempi sitten tietää, koska lapsi on käyttänyt älylaitteita liikaa?

Rahjan mielestä vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja ovat oman lapsensa hyvinvoinnin asiantuntijoita. Rajat löytyvät kokeilemalla.

Se, että uppoutuu erilaisiin mediasisältöihin ei sinänsä ole ollenkaan huono juttu.

Rauna Rahja

– Voi seurailla lapsen käytöstä ja sitä, minkälaisia asioita lapsi tuo esille medioista. Hyvin tärkeää on se, että sisällöt, joita lapsi käyttää ovat ikätasolle sopivia.

Rahjan mielestä tärkeintä on, että lapsen arki pysyy tasapainoisena. Arjessa täytyy olla median lisäksi tilaa unelle, liikkumiselle, ulkoilulle ja sosiaalisille suhteille.

– Se, että uppoutuu erilaisiin mediasisältöihin ei sinänsä ole ollenkaan huono juttu, jos muuten arki sujuu ja perheessä elämä rullailee, Rahja lisää.

Illan rauhoittaminen tärkeää

Vaaranen-Valkonen korostaa, että ilta-ajan rauhoittaminen älylaitteilta on hyvin tärkeää.

Liian monella lapsella se älypuhelin on aika myöhäänkin illalla siellä sängyn vieressä.

Nina Vaaranen-Valkonen

– Liian monella lapsella se älypuhelin on aika myöhäänkin illalla siellä sängyn vieressä.

Kun puhelin on sängyn vieressä, on kiusaus katsoa, tuleeko sinne viestejä tai jollain muulla tavalla jäädä ruudun ääreen, kun pitäisi nukkua.

– Minun mielestäni sellaista vastuuta ei pitäisi antaa lapselle. Se on vanhemman vastuu, Vaaranen-Valkonen toteaa.