Hallitus jää kärkitavoitteestaan – näillä keinoilla hallitus pyrkii nostamaan työllisyysastetta

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyyttä muun muassa varhaiskasvatuksen maksuja alentamalla ja asumistukien muutoksilla.

politiikka
Hallituksen puoliväliriihi.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Puoliväliriihen aloituspäivänä maanantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, että hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista useilla toimilla.

Kun hallitus tiistai-iltana julkisti puoliväliriihen tulokset, Sipilän puheet pitivät kutinsa. Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista muun muassa päivähoitomaksujen alennuksilla ja asumistukien uudistuksilla.

Yhteensä hallitus tavoittelee kannustinloukkujen purkamisella työllisyyden nostamista 5 000–6 000 työntekijällä. Hallituksen tavoitteen saavuttaminen vaatisi kuitenkin noin 60 000 uutta työllistä.

Yle Uutiset keräsi hallituksen merkittävimmät työllisyyslinjaukset ja arvioi, mihin toimet riittävät.

Varhaiskasvastusmaksujen alentaminen

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ennen kaikkea pieni- ja keskituloisilta. Hallituksen mukaan 6 700 perhettä siirtyy uudistuksen myötä maksuttomuuden piiriin.

Hallituksen ajatuksena on, että maksualennukset kannustavat vanhempia töihin, kun työntekemisestä tulee entistä kannattavampaa.

Maksujen alennukset muodostavatkin suurimman osan hallituksen kannustintyön vaikutuksesta. Toimella tavoitellaan noin 4 200 uutta työllistä.

Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan 67–75 miljoonaa euroa.

Asumistuen muutokset

Asumistuelle jatkossa asetetaan kuntaryhmittäinen neliövuokrakohtainen katto ja asumistuki sidotaan yleiseen kuluttajahintaindeksiin, kun se aiemmin on ollut sidottuna vuokraindeksiin.

Hallitus ajattelee, että toimet hillitsevät vuokrien nousua, jolloin työnteosta tulee entistä kannattavampaa. Hallitus arvioi, että työllisiä toimilla saadaan 500–800 lisää.

Nettosäästön arvioidaan olevan vuosittain 13 miljoonaa euroa.

Työttömien aktivointi

Hallitus esittää työttömien aktivointimallia, jossa työttömyystuen tasoa olisi porrastettu keston mukaan.

Työttömyyden alussa omavastuupäiviä vähennetään seitsemästä viiteen päivään, mutta mikäli työttömyys jatkuu yli kolme kuukautta siihen tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä lisää. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuen pienentymistä 4,65 prosentilla.

Työttömyysturvan leikkautumisen voisi välttää, mikäli työtön käy töissä tai työllistymistä edistävissä palveluissa.

Ulosoton huojennukset

Hallitus helpottaa jatkossa velallisen tilannetta. Ulosottoa koskevaa lakia muutetaan siten, että ulosottomiehen pitää lähtökohtaisesti myöntää työllistyneelle pitkäaikaistyöttömälle lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen.

Lykkäyskuukausia myönnetään jatkossa kuusi kuukautta, kun aiemmin määrä on ollut neljä. Oikeus kohdennetaan alimpiin tulonsaajiin.

Työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan alle 1 000 työllistä.

Tietoa liikkumisen avustuksista lisätään

Hallitus haluaa lisätä tietoa verovapaan päivärahan käytöstä työmatkalla, jonka työntekijä on tehnyt työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Työnantaja voi maksaa rahaa myös kommennusmiehille.

Tämän lisäksi työttömille tehdään työtarjouksia aiempaa laajemmalta alueelta ja liikkuvuusavustusta tarjotaan myös osa-aikaista työtä tekeville.

Hallitus arvioi työasuntovähennyksen käyttöä jatkossa. Työntekijä on voinut vähentää vuokransa, jos hän on työskentelypaikkakunnalta vuokrannut työasunnon.

Mitä jäi puuttumaan?

Hallitus asetti syksyllä 2016 kannustinloukkutyöryhmän selvittämään keinoja, joita hallitus voisi pohtia työllisyyden nostamiseksi. Työryhmä sai selvityksen valmiiksi maaliskuussa 2017.

Hallitus ei käyttänyt keinovalikoimasta kotihoidontuen lyhentämistä, asumistuen omavastuuta tai työttömyysputken alaikärajan nostamista.

Ovatko toimet riittävät?

Näilllä toimilla hallitus ei vielä yllä tavoitteeseensa, eikä se ole ihme. Hallitus linjasi ohjelmassaan toukokuussa 2015, että kautensa lopussa Suomen työllisyysaste on 72 prosenttia ja työllisten määrä on kasvanut 110 000 henkilöllä.

Historiallisesti tarkasteltuna tavoite on kova, sillä korkeimmillaan työllisyysaste on ollut viime vuosikymmenillä vuonna 2008 hieman yli 71 prosentissa.

Hallitus toivookin, että talous lähtisi kasvamaan ja Sipilän usein mainitsema kahden prosentin kasvuvauhti toteutuisi. Se auttaisi hallitusta kipuamaan tavoitteeseensa.

Näillä linjauksilla hallitus jää tavoitteestaan kymmenillätuhansilla työllisillä.

Oikaisu 26.4.2017 kello 9:48: Toisin kuin aiemmin jutussa mainittiin hallitus esittää työttömien aktiivimallia.