Oppositio ei niele puoliväliriihen uudistuksia

Yleisarvosanaksi annettiin huono. Pikkusummilla paikattiin aiempia isoja leikkauksia.

hallituspolitiikka
Aamu-tv:n studiossa vieraina vasemmalta lukien Anna-Maja Henriksson, Li Andersson, Antti Kurvinen ja Sampo Terho.
Aamu-tv:n studiossa vieraina vasemmalta lukien Anna-Maja Henriksson, Li Andersson, Antti Kurvinen ja Sampo Terho.

Oppositio ei ole kovin otettu hallituksen puoliväliriihen tuloksista.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan isot uudistukset jäivät tekemättä ja pienillä rahasummilla paikataan aiemmin tehtyjä leikkauksia.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan päätösten yleisarvosana on huono, ja hallitus ei tule pääsemään asettamaansa työllisyystavoitteeseen.

Henriksson sanoi hallituksen nojaavan edelleen sote-uudistuksesta mahdollisesti tuleviin kolmen miljardin euron säästöihin, joilla ei ole hänen mukaansa todellista pohjaa. Henriksson piti hallituksen ajattelua pilvilinnoihin tukeutumisena.

Ylen aamu-tv:ssä keskustelleet opposition puheenjohtajat katsoivat myös, että hallitus meni metsään kielikysymyksessä ja perhevapaiden kanssa.

– Hallitus lisää pieniä rahasummia samoihin kohteisiin, joista hallitus on aiemmin leikannut isosti. Yhtenä esimerkkinä ammatillinen koulutus, josta on viety 190 miljoonaa ja jolle nyt annetaan 15 miljoonaa kompensaatioksi, Andersson kertoi esimerkkinä.

Perhevapaat jäivät uudistamatta

Andersson kritisoi myös sitä, että perhevapaita ei haluttu uudistaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sampo Terho puolustautui sanomalla, että nykyjärjestelmä on hyvä eikä siihen tarvita byrokraatteja päättämään perheiden puolesta.

Andersson oli eri mieltä.

– Perheetkin haluaisivat, että perhevapaisiin tehtäisiin muutoksia juuri siitä syystä, että se ei anna lapsiperheille tällä hetkellä riittävästi valinnanvapautta, Andersson sanoi.

Kiistaa kielikysymyksestä

Valinnanvapaus nousi esiin myös kieliasiassa.

– Hallitus ja varsinkin perussuomalaiset ajattelevat, että nyt saadaan talous kuntoon kielikokeilulla. No sehän ei tule antamaan meille yhtään uutta työpaikkaa. Päinvastoin se voi johtaa siihen, että nuoret ja lapset eriarvoistuvat jo alusta, Henriksson sanoi.

Terhon mukaan pakollinen ruotsin opiskelu puolestaan on suuri haitta Suomen kansainvälistymiselle. Valinnanvapaus kielikoulutuksessa parantaa hänen mukaansa nuorten asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Asumistukeen leikkuri?

Erimielisyyttä syntyi myös asumistuen neliövuokrakohtaisesta katosta.

– Tämä on kyllä leikkuri. Ja jos asumistuki seuraa elinkustannusindeksiä, niin se myös nousee hitaammin kuin vuokrat. Tämä perustuu nurinkuriseen ajatukseen siitä, että asumistuki ohjaisi vuokrien nousua, Andersson sanoi ja tarjosi ratkaisuksi asumisrakentamisen lisäämistä.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi puolestaan, että enimmäiskaton poistaminen aikoinaan teki asumistuesta vuokrankorotusautomaatin. Terho sanoi hallituksen korvaavan asumistuen supistumista yksilöllisesti muilla keinoin.

Anderssonin mukaan opiskelijoiden asumistuki ei ole noussut ja siitä huolimatta heidän vuokransa ovat nousseet.

– Mitä te teette siinä tapauksessa, että teidän mallinne ei toimi, Andersson kysyi.

– Meidän malli toimii aivan varmasti, kuittasi Terho.