1. yle.fi
  2. Uutiset

Liikennettä visioineet Aho, Lyly ja Mero: Omasta autosta voi tulla rasite

Henkilöautoliikenne voi jopa lisääntyä, kun lapset, vanhukset ja liikuntarajoitteiset alkavat autoilla. Vuonna 2050 lähes kaikki autot ajavat itse, todetaan LVM:n tilaamassa selvityksessä.   

tieliikenne
Liikenne -ja viestintäarkkitehtuuri 2030- ja 2050- tiedotustilaisuus. Kuvassa Lauri Lyly, Inka Mero, Anne Berner ja Esko Aho.
Liikenne -ja viestintäarkkitehtuuri 2030- ja 2050- tiedotustilaisuus 26. huhtikuuta. Kuvassa Lauri Lyly, Inka Mero, Anne Berner ja Esko Aho.Jarno Kuusinen / AOP

Vuonna 2030 15 prosenttia autokannasta on autonomista ja vuonna 2050 lähes koko autokanta, lukee selvityshenkilöiden Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron Liikenteen ja viestinnän visio 2030 ja 2050 -selvityksessä (siirryt toiseen palveluun).

Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi entiseltä pääministeriltä, entiseltä SAK:n puheenjohtajalta sekä liike-elämän hallitusammattilaiselta tulevaisuuskartoituksen viime syksynä.

Selvityksessään kolmikko niputtaa asioita, jotka ovat olleet viime aikoina paljon esillä liikenteen tulevaisuuskeskusteluissa.

Ahon, Lylyn ja Meron mukaan työhön liittyvä liikkumisen tarve vähenee jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2030 työmatkoihin käytetään nykyistä vähemmän aikaa ja työmatkat ovat muuttuneet osaksi työaikaa.

Kolmikon mukaan omasta autosta voi tulla rasite. Selvityksen mukaan 2030 joka kymmenes ja 2050 joka toinen uusista myydyistä autoista tuleekin jaettuun käyttöön.

Samalla selvityshenkilöt muistuttavat, että henkilöautoliikenteen automaatio voi jopa lisätä liikennettä. Erilaiset kuskittomat kuljetuspalvelut noutavat kotiovelta kyytiin myös sellaisia ryhmiä, jotka eivät itse kykenisi tai saisi autoa edes ajaa.

Ensin on tiedossa sekava välivaihe

Aho, Lyly ja Mero eivät visiossaan ota tarkkaa kantaa, millä polttoaineella tai energialla tulevaisuuden auto liikkuu. Aluksi luvassa on murrosvaihe, jossa ”ajoneuvot kulkevat yhä useammin sähköllä sekä muilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla, kuten kaasulla, vedyllä tai biopolttoaineilla.” Vuonna 2050 tieliikenne on kuitenkin nollapäästöistä, selvityksessä sanotaan.

Kohti automaatiota siirrytään kolmikon mukaan niin, että ensiksi automaatiossa kehittyvät joukkoliikenteen runkoyhteydet, sitten rahtiliikenne ja lopulta henkilöautot. Täysin itsenäiseen ajamiseen kykeneviä ajoneuvoja selvityshenkilöt odottavat markkinoille noin kolmen vuoden kuluttua.

Turvallisuus- ja hintakysymysten lisäksi autonomisten ajoneuvojen yleistymisen aikataulu on kiinni myös siitä, miten hyvin kansalaiset itsekseen ajavat autot hyväksyvät.

Aho, Lyly ja Mero muistuttavat, että kaikkia automaation hyötyjä ei voida saavuttaa niin kauan kuin liikenteessä on vielä autoja, jotka eivät kommunikoi tietoverkkojen kautta keskenään.

Kuka omistaa autot?

Selvityksessä todetaan, että ”ajoneuvojen omistajuuden suuri murros on tapahtunut vuonna 2030.” Kulkuneuvoja ei välttämättä enää omistettaisi itse, vaan niitä käytetään vain silloin, kun niitä todellisuudessa tarvitaan.

Kun omaa autoa ei pihassa seiso, ei henkilöautolla myöskään enää tehtäisi kaikkia samoja asioita kuin nykyään. ”Liikkumisen ekologisuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi liikkumisvalinnoissa perinteisten hinta- ja nopeusarvojen rinnalle”, Aho, Lyly ja Mero toteavat.

Selvityshenkilöt uskovat, että autojen omistajat vuokraavat niitä operaattoreille, jotka puolestaan tarjoavat ja räätälöivät erilaisia liikkumispalveluita asiakkaille.

Auton omasta omistamisesta ollaan nopeammin luopumassa suurissa kaupungeissa. Pienillä paikkakunnilla ja maaseudulla jaetut autot yleistyvät huomattavasti hitaammin.

Kehitystä vauhdittaa kuitenkin, että Suomen kymmenen suurimman kaupunkiseudun arvioidaan kasvavan noin puolella miljoonalla asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.

Lue seuraavaksi