yle.fi-etusivu

Testi onnistui: Karitsat kasvoivat muovipusseissa viikkoja ennen syntymää – keinokohtu voi auttaa keskosiakin

Biopussissa kasvatetut karitsat kehittyivät normaalisti. Suomalaisasiantuntija: Voi olla tärkeä seuraava askel keskosten hoidossa.

tiede
Karitsa keinokohdussa.
EPA

Yhdysvalloissa on kehitetty keinokohtu, jolla pystytään tulevaisuudessa ehkä pitämään hengissä aivat pienetkin keskoset.

Keinokohtua on testattu onnistuneesti lampailla Philadelphian lastensairaalassa. Testissä käytettiin lampaita, koska niiden keuhkot kehittyvät hyvin samaan tapaan kuin ihmisellä.

Karitsat, joita oli kaikkiaan kuusi, siirrettiin lapsivedellä täytettyyn biopussiin vain muutamia minuutteja sen jälkeen, kun ne oli leikattu ulos emostaan. Raskaus oli tuolloin edennyt yhtä pitkälle kuin ihmisellä 23 viikon jälkeen. Sikiöiden napanuorat liitettiin tekoistukoihin, jotka hapettivat niiden verta. Sikiöt saivat myös tarvitsemansa ravinteet tätä kautta.

Eläimet kehittyivät aivan normaalisti niiden viikkojen aikana, jotka ne viettivät läpinäkyvässä biopussissa. Osa eläimistä kasvoi pussissa jopa neljä viikkoa. Sinä aikana ne kehittyivät karvattomista ja vaaleanpunaisista sikiöistä vastasyntyneiden näköisiksi.

Biopusseissa kasvaneista lampaista vanhin on nyt yli vuoden ikäinen, ja se vaikuttaa kehittyneen täysin normaalisti.

Keskosten hoito kehittynyt, mutta ongelmia riittää

Ihmisellä keskosina pidetään lapsia, jotka syntyvät 22. raskausviikolla tai sen jälkeen.

Viime vuosikymmeninä keskosten hoito on kehittynyt niin, että jopa noin 23. raskausviikolla syntyneet lapset pysyvät hengissä. Ongelmana on, että monet heistä kärsivät vakavista ja pysyvistäkin terveysongelmista.

23. viikolla syntyneet keskoset painavat hieman yli puoli kiloa, heidän silmänsä ovat vielä kiinni, ohut iho on punertava ja verisuonet näkyvät sen lävitse. Myös keuhkot ovat kehittymättömät, ja siksikin lapsia pidetään keskoskaapeissa.

Tutkijat uskovat, että uusi keinokohtu voi helpottaa merkittävästi sellaisten keskosten selviämistä, jotka eivät vielä hengitä, kykene syömään ravintoa tai vastustamaan infektioita. Tutkimusta johtaneen Alan W. Flaken mukaan uusi menetelmä luo kipeästi kaivatun sillan tärkeiden viikkojen yli.

– Jos kykenemme tukemaan kasvua ja elinten kehitystä vain muutaman viikon ajan, voimme parantaa huomattavasti hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten selviytymistä, sanoo Flake.

keinokohtu.
Ensimmäisessä kuvassa karitsan sikiö 107 päivää hedelmöityksen jälkeen. Toisessa kuvassa se on ollut pussissa 28 päivää.

Hyväksytäänkö ihmissikiön kasvattaminen biopussissa?

Philadelphialaistutkijat vakuuttavat tiedostavansa mielikuvaongelman, joka liittyy uuteen teknologiaan.

Flake korostaa, ettei halua ihmisten näkevän menetelmää sellaisena, että "ihmisiä roikkuu seinillä muovipusseissa". Laite ei näytä sellaiselta, eikä toimi niin, hän vakuuttaa.

Ihmisversio muistuttaa nesteellä täytettyä keskoskaappia, joka on sekä pinnalta että sisältä tumma. Siellä olevaa keskosta seurataan kameroilla.

Flake ei myöskään hyväksy näkemystä, joka mukaan laite muistuttaisi kirjailija Aldous Huxleyn luomaa "uutta uljasta maailmaa", jossa lapsia tuotetaan maailmaan keinotekoisilla kohduilla. Sellaista teknologiaa ei ole olemassa ja ainoastaan äiti pystyy varmistamaan sikiön selviämisen raskauden alkuvaiheessa, Flake korostaa.

Hänen mukaansa keskosten hoito keinokohdulla voi olla mahdollista jo vuosikymmenen kuluttua.

Tutkimus on julkaistu Nature Communicationissa (siirryt toiseen palveluun). Siitä uutisoivat muun muassa Eurekalert.com (siirryt toiseen palveluun)ja The Guardian. (siirryt toiseen palveluun)

Suomalaisasiantuntija: "Hatunnostonarvoinen saavutus"

Husin sikiölääketieteen keskuksen osastoylilääkäri, professori Juha Räsänen kuvailee yhdysvaltalaistutkijoiden saavutusta hatunnoston arvoiseksi. Räsänen on aiemmin työskennellyt Alan W. Flaken kanssa ja kertoo tämän puskeneen keinokohtuideaansa läpi pitkään ja sinnikkäästi.

Räsäsen mukaan äitinsä kohdussa olevaan sikiöön on aiemminkin osattu laittaa kanyyleja napasuoneen kohdun sisälle. Sitä kautta sikiölle on annettu ravintoaineita. Tämä on ollut "biologisempi malli" nyt kehitteillä olevasta, hän sanoo.

Perinteisillä keinoilla aletaan kuitenkin olla rajoilla sen suhteen, kuinka varhaisessa vaiheessa sikiöitä voidaan synnyttää ja hoitaa. Räsänen sanoo toivovansa, että Philadelphiassa kehitetty hoito on tulevaisuudessa todellisuutta.

– Tämä voisi olla seuraava tärkeä askel. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, Räsänen sanoo.

Ongelmia voi tuottaa vielä esimerkiksi se, että lampaiden ja ihmisten elinten kehitys ei ole aivan samanlaista. Lampailla keuhkotkin kehittyvät vähän myöhemmässä vaiheessa raskautta. Myöskään esimerkiksi aivojen osalta kehitys ei ole analogista.

Räsäsen mielestään seuraavaksi olisi paikallaan tehdä kokeita jollain ihmistä lähempänä olevalla eläimellä, esimerkiksi apinalla.

Eikö sikiö kaipaa esimerkiksi äitinsä sydämen ääniä, jos hänet on siirretty biopussiin?

– Kyllä varmaan lapsi kaipaa virikkeitä. Me emme vielä ymmärrä tarkkaan lapsen ja äidin psykologista suhdetta raskauden aikana.

Toisaalta jo nykyisin lapsi siirretään kohdusta lääkäreiden hoidettavaksi 24-viikkoisena, hän muistuttaa.

Räsänen toivoo, että biopussiin voitaisiin tulevaisuudessa suhtautua yhtenä hoitona muiden hoitojen rinnalla. Mitään eettisiä ongelmia hän ei siinä näe.

– Eihän kukaan yritä lähteä äitiä korvaamaan. Ihmiselle tai mille tahansa eläinlajille oman ädin kohdun sisällä oleminen raskauden loppuun asti on kuin lottovoitto, hän sanoo.