Lapsiperhepalvelujen johtaja lastenkotien lakkauttamisesta: "Tässä tulee muutosta ihan pienen lapsijoukon kohdalla"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päämääränä on auttaa perheitä jo ennen kriisien kärjistymistä. Yhtymä vakuuttaa, että lapsi saa yhä laitoshoitoa, jos sitä tarvitaan.

lastenkodit
Lapsi leikkii leikkihevosella.
Toni Pitkänen / Yle

Päijäthämäläiset lapsiperheet saavat vastedes aiempaa enemmän apua suoraan koteihin. Hyvinvointiyhtymä lakkauttaa kaksi lastenkodeistaan, Pikkulastenkodin ja Huhmarannan.

Rahaa ja työvoimaa siirretään kriisejä ehkäisevään työhön. Perheiden avuksi jalkautuvan väen vahvuus kasvaa 23 henkilötyövuoden verran.

– Resurssia kohdennetaan esimerkiksi kaikkein varhaisimpaan apuun, eli ammatilliseen tukihenkilötoimintaan, ja sosiaaliohjaukseen, kertoo lapsiperhepalvelujen tulosaluejohtaja Sari Lahti.

Työntekijät voivat olla vanhempien rinnalla monissa erilaisissa tilanteissa, joissa he eivät pärjää yksin.

– Se voi olla esimerkiksi kasvatusapua vanhemmalle jo kun lapsi on pieni. Tai sitten se voi olla apua silloin, kun teini-ikäinen oireilee rajusti, eivätkä vanhempien omat voimat eivät riitä, Lahti kuvailee.

Lastenkoti yhä vaihtoehto

Laitoshoito ei lakkaa kokonaan, vaan sitä tarjotaan yhtymän muissa kolmessa lastenkodissa ja yksityisten toimijoiden laitoksissa. Tulosaluejohtaja vakuuttaa, että jokaisen kohdalla punnitaan, mikä on oikea vaihtoehto.

– Rakenne ei määrittele, mitä se asiakas saa, vaan se tarve. Jos lapsi tarvitsee laitoshoitoa, hän sitä ilman muuta saa, Sari Lahti painottaa.

Toisessa lakkautettavista lastenkodeista asiakkaat ovat enimmillään pari kuukautta, joten siellä nyt olevien lasten hoitojakso ehtii päättyä ennen loppukesää ja laitoksen sulkemista.

– Toisessa jaksot ovat olleet erimittaisia, mutta sielläkin on lasten asiakasprosessiin ja ikään liittyviä muutoksia. Lopputulema on se, että tässä tulee muutosta ihan pienen lapsijoukon kohdalla, Lahti sanoo.

Perhehoitoon porkkanaa

Laitoshoidon rinnalle hyvinvointiyhtymä järjestää nykyistä enemmän lyhytaikaista perhehoitoa. Lyhytaikaista perhehoitoa on tarjottu etenkin pienille lapsille entisissä kuntayhtymissä Oivassa ja Aavassa, mutta kaikkiaan maakunnassa lyhytaikaisen perhehoidon saatavuus on heikompaa kuin maassa keskimäärin.

Nyt lyhytaikaista hoitoa saa kuudessa perheessä, ja hyvinvointiyhtymä aikoo nostaa määrän 23:een.

– Vahvistamiseen sisältyy perhehoidolle annettava tuki sosiaalityöstä, että perhehoitajat saavat tarvittavaa tukea, eivätkä rasittuisi siinä työssään liikaa ja kokisi olevansa yksin, tulosaluejohtaja Sari Lahti selittää.

Myös palkkioita on tarkoitus muokata niin, että ne houkuttelisivat perheitä tarjoamaan paikkoja milloin tahansa asuinsijaa tarvitsevalle lapselle.

– Tässä pyritään varmistamaan sitä, että aina kun se on lapsen tarpeiden puolesta mahdollista ja optimaalista, meillä olisi tarjota perheympäristö, Lahti sanoo.