Miro, 19, hakkasi turvapaikanhakijoita Forssassa – entinen linnakundi sai mielen muuttumaan

Forssa on rauhoittunut sitten viime elokuun, samoin kuin tapahtumien keskipisteessä ollut 19-vuotias Miro Hacklin. Ennen hän halusi vankilaan ja tunnetuksi rikolliseksi, mutta saatuaan entisen linnakundin tukihenkilöksi Miro on tullut toisiin aatoksiin.

Forssa
Miro Hacklin ja Jan Jalutsi moottoripyörän äärellä
Miro Hacklin ja Jan Jalutsi viettävät paljon aikaa yhdessä. He korjaavat Miron maaliskuussa ostamaa moottoripyörää. Jyri Tuominen / Yle

ForssaForssassa oli viime elokuussa parin viikon aikana useita tappeluita forssalaisten nuorten ja turvapaikanhakijoiden välillä ja yksi noin 150 hengen mielenosoitus vastaanottokeskusta vastaan. Suurin osa mielenilmaukseen osallistujista oli nuoria.

Kaikki sai alkunsa, kun kaksi forssalaistyttöä pysäytti auton, jossa oli kyydissä forssalainen nuori Miro Hacklin. Tytöt väittivät kahden ohi kävelemässä olevan vastaanottokeskuksen asukkaan ahdistelleen heitä.

Hetkeä myöhemmin Miro hyökkäsi kavereidensa kanssa yhden turvapaikanhakijan kimppuun. Turvapaikanhakija sai hyökkäyksen seurauksena vakavan aivotärähdyksen ja joutui kahdeksi päiväksi sairaalaan.

Tilanne käynnisti tapahtumaketjun, josta seurasi useita pahoinpitelyitä ja tappeluita seuraavina viikkoina. Miro oli mukana niistä useammassa. Hän joi tapahtumien aikaan paljon alkoholia, eikä muista tarkasti kaikkia tapahtumia.

Miron maine kasvaa

Kaupungilla liikkuneissa huhupuheissa Mirosta tuli pian pelottava hahmo. Hänen väitettiin kulkevan pitkin katuja aseiden kanssa ja hyökkäävän arvaamattomasti päälle.

Miro itse lietsoi tätä mielikuvaa ja se toi hänelle kunnioitusta. Rikollista elämää ihannoineelle Mirolle maineen saaminen vain lisäsi kierroksia.

– Munhan oli tarkoitus istua vaikka koko elämä linnassa, Miro toteaa.

Miro kertoo, että ilmapiiri kaveriporukassa oli sellainen, että oli hyväksyttävää ja jopa kannatettavaa hakata turvapaikanhakijoita.

Elokuun loppupuolella Forssassa sattui välikohtaus, jossa turvapaikanhakijat ja forssalaisnuoret ottivat yhteen. 15-vuotias forssalainen poika loukkaantui tilanteessa.

Seuraavana päivänä noin 15 hengen joukko suuntasi vastaanottokeskukselle, missä syntyi joukkotappelu. Miro jäi kotiin, koska aavisteli poliisin tulevan paikalle.

Seuraavana yönä poliisi tuli kuitenkin pidättämään Miron kesken unien. Hän oli tutkintavankeudessa, kun edellisten viikkojen tapahtumia alettiin selvittää.

Kriisiä ratkaisemaan yhteisvoimin

Joukkotappelu järkytti laajasti Forssassa, ja kaupunki reagoi nopeasti. Muutaman päivän sisällä pistettiin pystyyn moniammatillinen työryhmä. Mukana oli poliitikkoja, poliisi, vastaanottokeskuksen johtaja ja kaupungin eri alojen väkeä. Toiminnassa keskityttiin etenkin nuorten kuulemiseen.

Poliisi kiersi kouluissa puhumassa nuorten kanssa. Kouluissa kiertänyt vanhempi rikoskonstaapeli Jukka Kastikainen kertoo haastaneensa nuoria heidän kärkkäistä mielipiteistään turvapaikanhakijoista.

Jukka Kastikainen
Jukka Kastikainen haastoi nuoria pohtimaan, mihin he perustivat mielipiteensä turvapaikanhakijoista.Marja-Helena Ojanperä / Yle

– Kysyin heiltä, mistä heidän mielipiteensä tulevat. Mistä he tietävät millaisista oloista turvapaikanhakijat tulevat? Kastikainen kertoo.

Kävi ilmi, että nämä heitot perustuivat usein netissä levinneisiin perättömiin juttuihin. Keskustelemalla nuoret havahtuivat itsekin kyseenalaistamaan, tietävätkö he tosiaan millaisista oloista turvapaikanhakijat tulevat ja millaisia ihmisiä he ovat.

Nuorten parissa paljon työskennellyt Kastikainen huomauttaa, että äänekkäimmät nuoret voivat luoda ilmapiirin, jossa on vaikeaa olla eri mieltä. Monet nuorten ennakkoluulot liittyivät vieraan pelkäämiseen.

Sama tilanne oli vastaanottokeskuksessa, missä ilmapiiri oli niin räjähdysherkkä, että turvapaikanhakijat eivät uskaltaneet poistua yksin vastaanottokeskuksesta.

Sovittelijat tulevat mukaan

Tilannetta ratkomaan tuli myös ulkopuolinen sovitteleva taho, Naapuruussovittelukeskus. Se keskittyy toiminnassaan monikulttuurisiksi koettujen konfliktien sovitteluun.

Kaksi Naapuruussovittelun työntekijää teki jalkatyötä Forssassa. He puhuivat forssalaisten nuorten ja vastaanottokeskuksen asukkaiden kanssa luottamuksellisesti ja etsivät avainhenkilöitä.

Miro oli yksi näistä avainhenkilöistä. Sovittelijoiden oli kuitenkin vaikeaa luoda häneen kontaktia, koska Miro näki tulevaisuutensa joka tapauksessa vankilassa. Niinpä Naapuruussovittelu etsi apuun entisen linnakundin Jan Jalutsin, joka aloitti Miron tukihenkilönä lokakuussa. Jalutsi on tunnettu pankkiryöstöistä ja vankilapaoista, mutta nykyään hän auttaa nuoria eroon rötöksistä (siirryt toiseen palveluun) (HS), opiskelee nuoriso-ohjaajaksi eikä ole enää vuosiin ollut vankilassa.

Rikollisen elämän karu arki on kaukana yhdysvaltalaisten elokuvien glamourista.

Jan Jalutsi

Jalutsi aloitti nuorten parissa toimimisen jo 1990-luvulla. Silloin rikosuralle ajautuvia nuoria vietiin vankilaan kuuntelemaan vankien, kuten Jalutsin, tarinoita. Tarkoituksena oli vähentää linnassa istumisen ja rikollisen elämän hohdokkuutta nuorten silmissä.

– Rikollisen elämän karu arki on kaukana yhdysvaltalaisten elokuvien glamourista, Jalutsi toteaa.

Jalutsi kehotti Miroa googlettamaan hänet heti ensinäkemisellä. Se vakuutti. Miron oli turha esittää kovaa jätkää Jalutsin tapaiselle tunnetulle ex-rikolliselle.

Ongelmien alkujuurille päästään puhumalla

Mirosta puhuttiin Forssassa suurena rasistina. Jalutsille kuitenkin selvisi, että Mirolla on ollut aikanaan Oulussa asuessaan paljon ulkomaalaisia kavereita. Valheet, väärinkäsitykset ja ympäröivien ihmisten vaikutus yhdistettynä alkoholin juontiin ja piittaamattomuuteen omasta tulevaisuudesta tekivät Mirosta kuitenkin räjähdysherkän.

Jalutsi tutustui Miron historiaan. Miro on ollut poikakodissa ja syönyt lääkkeitä 12-vuotiaasta asti. Hänellä on myös keskittymishäiriö.

Jalutsi huomasi eri asiantuntijoiden lausunnoista, että kaikki nostivat kädet pystyyn ja povasivat Mirolle suurta riskiä viettää tulevaisuutensa vankilassa.

– Sanoin hänelle, että jos sä nyt teet tyhmyyksiä, sä meet niiden ihmisten mukaan, Jalutsi kertoo.

Jalutsi pyrki suuntaamaan Miron vihan ja epäluulon rakentavammin.

– Kannustin Miroa hankkimaan ajokortin, opiskelemaan ja laittamaan elämänsä kuntoon. Haluaisin nähdä, että hän ajaisi jonain päivänä urheiluautolla paikalle näyttämään, että olitte väärässä. Että ei menty niiden normien mukaan, joita on etukäteen ennustettu.

Kun Mirolta kysyy, mikä on ollut tärkein tekijä hänen rauhoittumisessaan, vastauksena on yksi sana: puhuminen. Puhetta on myös riittänyt yhteisösovitteluissa, joissa eri osapuolet ovat saaneet avata näkökantojaan.

Joulukuun yhteisösovittelussa kävi jopa ilmi, että koko konfliktin käynnistänyt väite ahdistelusta oli valhetta. Tytöt olivat keksineet tarinan tultuaan torjutuiksi.

Tukihenkilöys vaatii vahvaa auttamisenhalua

Miron näkemys tulevasta on muuttunut. Enää hän ei halua kiven sisään. Tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia ei vielä ole, mutta linnassa istumisen sijaan mielessä on toisenlainen visio.

– Kun olisi muutama miljoonaa euroa rahaa. Ja unelmanainen. Ja hieno auto, Miro haaveilee.

Jalutsi kertoo, että Miron kanssa on sovittu, että Miron pitää soittaa hänelle kun tuntuu vihaiselta. Tilanteet eivät katso kelloa.

– Miro soittelee välillä aamukolmelta, että nyt vituttaa ja hän sanoo tekevänsä sitä ja tätä raivopäissään. Sitten pitää rauhoitella. Hän on nuori ja tarvitsee tukea.

Miron kanssa on myös sovittu, että humalassa pysytään kotona. Näin ei tule päädyttyä tappeluihin, kertoo Jalutsi.

Rikoskonstaapeli Jukka Kastikainen vahvistaa, että Miron kurssi on muuttunut täysin sen jälkeen, kun Jalutsi tuli hänen tukihenkilökseen.

Turvapaikanhakija Mohammed Al-Jumaili Forssassa
Mohammed Al-Jumaili on ollut turvapaikanhakijoiden vanhimpana eräänlaisena johtohahmona Forssassa.Marja-Helena Ojanperä / Yle

Tukea myös turvapaikanhakijoiden johtohahmolta

Irakilainen Mohammed Al-Jumaili tuli perheineen Forssaan ensimmäisten turvapaikanhakijoiden joukossa vuonna 2015. Mohammed toimi turvapaikanhakijoiden joukossa vanhimpana ja eräänlaisena johtohahmona, ja oli mukana sovittelussa.

Mohammed Al-Jumaili haluaa omalta osaltaan tukea Miroa, ja lupautui jopa todistamaan oikeudessa hänen puolestaan. Mohammed on tavannut Miron monesti sovittelun jälkeenkin, ja on vakuuttunut tämän muutoksesta.

– Olisi kaikkien kannalta parempi siirtyä jo eteenpäin, Mohammed sanoo.

Tilanne Forssassa rauhoittui syksyn aikana yllättävän nopeasti. Tärkeä syy tilanteen laukeamiseen oli kaupungin nopea toiminta asiassa. Osaltaan jännitteitä vähensi Maahanmuuttoviraston syyskuinen päätös sulkea Forssan vastaanottokeskus.

Sakkotuomion jälkeen elämä lähinnä makoilua

Keskusteluissa osapuolet sopivat keskenään, että omista vaatimuksista luovutaan, jotta voitaisiin lähteä puhtaalta pöydältä. Syyttäjä vaati Mirolle sakkorangaistusta eri rikoksista, myös kahdesta pahoinpitelystä. Miro tuomittiin lopulta rötöksistään 70 päivän sakkorangaistukseen eli maksamaan yhteensä 420 euroa.

Tällä hetkellä Miron elämään kuuluu lähinnä makoilua. Hän viettää paljon aikaa Jan Jalutsin ja tämän avovaimon kanssa. Forssalaisten kavereidensa kanssa Miro ei enää oleile.

Jalutsi on auttanut Miroa etsimään työ- tai opiskelupaikkaa, mutta vielä ei ole tärpännyt. Ajokortin Miro on jo hankkinut.

Miron pahoinpitelemä turvapaikanhakija on vieläkin huonossa kunnossa ja joutuu käymään usein sairaalassa.

Mohammed Al-Jumaili ja hänen perheensä ovat juuri saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt he aikovat hakea turvapaikkaa uudestaan päivitetyillä ja uusilla perusteluilla. Mohammedilla on jo Forssassa niin paljon ystäviä, ettei hän halua muuttaa minnekään muualle.

Mohammedin mielestä on järkevää, että maahanmuuttajia jää myös pienemmille paikkakunnille, joissa ei ole totuttu erilaisuuteen yhtä paljon kuin suurissa kaupungeissa. Kun eri kulttuureista tulevat ihmiset oppii tuntemaan yksilöinä, ulkonäköön perustuvat ennakkoluulot vähenevät väkisinkin, pohtii Mohammed.

JYRI TUOMINEN

Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. Jutun toimittaja on Jyri Tuominen Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta.

Päivitetty 16.5.2017 kello 13.44: Tarkennettu yhteisösovittelun roolia. Aiemmin jutussa kerrottiin, että osa Miroa koskeneista syytteistä vedettiin pois osana sovittelua. Keskusteluissa osapuolet kuitenkin sopivat keskenään, että omista vaatimuksista luovutaan, sovittelijat eivät tätä ajaneet.