Kun metallimiehiä ei ole, ne tehdään itse – yhdeksässä kuukaudessa alan osaajaksi

Metallialan töitä olisi, mutta työntekijöitä ei. Kainuussa kokeillaan nyt uudenlaista koulutusta, joka tuo apua kone- ja metallialanyrityksiin.

työvoimapula
Oppilas hitsaa.
Uusi kone- ja metallialankoulutus lähti käyntiin yritysten työntekijäpulasta.Yle / Niko Mannonen

KajaaniKiinnostuneisuus ja into riittävät joskus pitkälle, vaikka kokemustakaan ei olisi. Kainuuta vaivannut pula metallialan osaajista on saamassa helpotusta edes jonkin verran, kun alalle koulutetaan pikavauhtia uusia tekijöitä. Tutkintoa ei saa, mutta työpaikka on lähes varma.

Huhtikuussa alkanut uusi kone- ja metallialan moniosaajakoulutus antaa 12 ihmiselle mahdollisuuden työllistyä eri metallialanyrityksiin. Koulutuspäällikkö Keijo Kinnunen kertoo koulutuksen lähteneen liikkeelle metallialan yritysten tarpeista.

– Yritysten taholta tuli lievä hätähuuto, että työntekijäpula kasvaa koko ajan ja työntekijöitä tarvitaan. Kuitenkin jonkinlainen noususuhdanne meillä on tulossa kone- ja metallialalla.

Uusi koulutus on yhdeksän kuukauden mittainen työvoimapoliittinen koulutus, joka on ollut TE-toimiston kautta haussa työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille.

Keijo Kinnunen.
Keijo Kinnusen mukaan uutta kone- ja metallialankoulutusta tarvitaan lähinnä työelämän tarpeisiin.Yle / Niko Mannonen

Kone- ja metallialan koulutukseen on ollut aikaisemmin vaikeaa saada opiskelijoita, joten eri tahot ovat yhdistäneet voimansa tilanteen korjaamiseksi. Koulutuksen järjestää Edukai Oy ja koulutus tapahtuu Kainuun ammattiopiston tiloissa. Mukana koulutusta on myös ollut kehittämässä Kainuun Etu, Opteam, TE-toimisto ja neljä eri kone- ja metallialan yritystä.

"Toimistohommiin minusta ei ole"

Yksi koulutukseen mukaan päässeistä on Petteri Sirviö. Sirviö on työskennellyt aikaisemmin putkialalla kymmenkunta vuotta, mies kaipasi kuitenkin vaihtelua, kun työt putkialalla vähenivät.

– Tykkään tehdä töitä käsillä, eikä toimistohommiin minusta ei ole, niin myös sen vuoksi hain tähän koulutukseen, Sirviö summaa.

Tarkoitus on, että saamme työllistettyä näitä kavereita.

Jyrki Korkiakoski

Sirviö odottaa erityisesti työharjoitteluja: yhdeksän kuukauden koulutuksesta puolet on lähiopetusta ja toinen puoli erilaisia työharjoitteluja. Mukana on yksi vaalalainen ja kolme kajaanilaista kone- ja metallialanyritystä, joissa opiskelijat suorittavat työharjoittelunsa.

– Pulpetin päässä oppii teoreettisen käsityksen, mutta se lopullinen käytäntö opitaan työmaalla ja sitä pitää mielestäni olla paljon.

Petteri Sirviö.
Petteri Sirviö odottaa koulutukselta työntekoa.Yle / Niko Mannonen

Kajaanilainen Ykkösmetalli Oy on yksi koulutuksessa mukana olevista yrityksistä. Ykkösmetallin toimitusjohtaja Jyrki Korkiakosken mukaan he tekevät töitä sen eteen, että he löytävät omalta alueelta työvoimaa paikallisiin töihin.

– Tarkoitus on, että saamme työllistettyä näitä kavereita. Kun he saavat perusopin ja näkevät, miten meillä tehdään asiat, niin he voivat soveltaa annettua oppia töissä.

Nyt on kolmea erilaista metallinkoulutusta yhdistetty.

Anne Möttönen

Petteri Sirviö odottaa työharjoittelujen lisäksi luonnollisesti myös työpaikkaa. Mies toivoo pian pääsevänsä tekemisen makuun, sillä ensimmäiset koulupäivät ovat olleet lähinnä kouluun tutustumista.

– Jospa sitä kohta päästään tuonne käytännön puolelle, Sirviö naurahtaa.

Yksi koulutus, kolme alaa

Uusi koulutus on ensimmäinen lajiaan. Yhdeksän kuukauden mittainen koulutus on jaettu kolmeen osioon. TE-toimiston Anne Möttönen kertoo, ettei vastaavanlaista monipuolista ja työelämän tarpeita vastaavaa, koulutusta ole ennen ollut.

– Tällainen monialakoulutus, jossa on hitsausta, koneistusta ja koneen asennusta, ei ole ollut samassa koulutuksessa, sanoo Möttönen.

Metallikoulutus.
Metallialankoulutus ei ole houkutellut hakijoita Kainuussa.Yle / Niko Mannonen

Koulutukseen ei vaadittu aikaisempaa metallipuolen koulutusta tai työkokemusta, intoa alaa kohtaan täytyi kuitenkin löytyä.

– Hakijan täytyi olla kiinnostunut erilaisista metallialan töistä ja tietenkin motivoitunut opiskelemaan ja menemään työelämään, Möttönen summaa.

Jyrki Korkiakoski liputtaa uuden koulutuksen keston puolesta.

– Metallipuolen koulutus on kestänyt 1,5 vuotta, ja jos nyt saamme tämän koulutuksen yhdeksään kuukauteen vietyä läpi, se on hieno saavutus.

Vanhoillinen imago ei houkuttele hakijoita

Eläköityminen, poismuutto Kainuusta ja kone- ja metallialan vanhoillinen imago. Keijo Kinnunen uskoo, että edellä mainitut asiat ovat kone- ja metallialan työntekijäpulan suurimmat syyt.

– Työ on muuttunut kone- ja metallialalla, se ei enää ole sellaista niin sanottua sepän työtä. Työ on koneellistunut ja automatisoitunut.

Jyrki Korkiakoski kertoo, että työntekijöille olisi kova tarve, työmäärä vaihtelee ja välillä tulee pula työvoimasta.

– Metallipuolelle on ollut vähemmin hakijoita nuoriso- sekä aikuispuolelle ja olemme itse kouluttaneet työvoimaa.

Oppilas hitsaa.
Kone- ja metallialan koulutukseen haki yhteensä 24 henkilöä, joista 12 tuli valituiksi.Yle / Niko Mannonen

Sekä Kinnunen että Korkiakoski kertovat metallialan olevan monipuolista. Alalla on monia eri työtehtäviä ja pelkällä yhdellä taidolla ei pärjää.

– Ala ei ole kiinnostanut välillä. Nyt on kuitenkin työpaikkoja tarjolla ja varmaan ihmisten tietoisuuteen on mennyt se, että metallialalla on töitä.

Yritysten taholta tuli lievä hätähuuto, että työntekijäpula kasvaa koko ajan ja työntekijöitä tarvitaan.

Keijo Kinnunen

Kinnunen harmittelee, ettei koulutukseen valikoitunut yhtään naista.

– Olisin toivonut, että tähän koulutukseen olisi tullut naisia, mutta jospa ensi kerralla sitten. Naisetkin pystyvät aivan hyvin tekemään kone- ja metallialan töitä.

Kinnusella on innostuneet odotukset koulutuksesta ja uusista oppilaista.

– Motivoituneen näköisiä kavereita ovat. Heistä jäi erittäin positiivinen kuva, ja uskoisin, että hyvä tästä tulee.

Lue lisää

Asenneongelma vaivaa nuoria hitsareita: En ole tullut tänne töitä tekemään