yle.fi-etusivu

Pimeys ja pitkät välimatkat selittävät 100-vuotiaan Suomen teknologiainnostusta

Yle Uutisten juttusarjassa perehdytään suomalaisten arkeen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Suomi 100
kännykkä kädessä
Derrick Frilund / Yle

Vapaa-aika oli 1900-luvun alun Suomessa monelle vieras käsite. Lähes kaikki liikenevä aika meni elannon saamiseen ja arjen pyörittämiseen.

Itsenäistyvä Suomi oli kuitenkin juuri kokenut teknologisen vallankumouksen. 1800-luvun lopun ja ensimmäisen maailmansodan aikana tuli valtava hyöky radikaaleja keksintöjä. Niitä olivat esimerkiksi sähkölamppu, puhelin, polttomoottori, auto ja lentokone.

Koneet olivat kuitenkin pitkään tehtaiden sisällä ennen kuin ne alkoivat tulla 1900-luvulla lähelle ihmisten arkea.

Sähkö ja sähkövalo tulivat Suomeen suhteellisen varhain 1880-luvulla.

– Sähkövalon leviäminen on selitettävissä sillä, että on niin pahuksen pimeää. Sillä pystyttiin jatkamaan päivää. Sähkövalo antoi lisää tunteja vuorokauteen niin teollisuudessa kuin kotonakin, kertoo professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta.

Elävä arkisto: Kun sähkö tuli Suomeen

Puhelin puolestaan osoittautui hyödylliseksi pitkien välimatkojen maassa. Lankoja pitkin viestintä helpottui huomattavasti.

Elävä arkisto: Osaatko tilata kaukopuhelun?

Suomalaiset ovat olleet aina erittäin halukkaita ottamaan vastaan uusia teknologisia innovaatioita.

– Jos ajattelee koko viime vuosisataa, Suomi on ollut teknologiaa vastaanottava maa. Se on ollut tuontitavaraa. Jos olemme innokkaita kokeilemaan, miksi meillä on kuitenkin niin vähän maailmanluokan innovaatioita, kysyy Michelsen.

Radio ja televisio alkoivat viihdyttää

Tiedonvälityksessä siirryttiin 1920-luvun lopulla joukkoviestintään, kun Yleisradio aloitti ensimmäiset radiolähetykset. Seuraavalla vuosikymmenellä radio tavoitti jo 100 000 suomalaista kotia.

– Suomalaisille välitettiin tietoa yksisuuntaisesti. Kun väestö tiesi samat asiat, tiedettiin minkälainen kansa suurin piirtein on. Radion kautta pystyttiin hallitsemaan kansaa, sanoo professori Karl-Erik Michelsen.

Elävä arkisto: Radion alkuaikoina kuuluttajalla oli monta roolia

Radion ääressä vietetty aika kuvastaa myös suomalaisten lisääntynyttä vapaa-aikaa. Kysyntää viihteelle tuli etenkin sotien jälkeen. Tästä esimerkkeinä ovat äänilevyjen ja television suosio.

Televisio toimi edelleen tiedonvälityksen välineenä, mutta se muutti myös sosiaalisia suhteita.

– Television myötä ei tarvinnut välttämättä tavata enää ketään. Kylässä ei tarvinnut käydä ja pystyi istumaan illat kotona television ääressä. Kotonakaan ei tarvinnut enää jutella muille, sillä televisio hoiti puhumisen.

Auto yleistyi myöhään

Vaikka suomalaiset oppivat pitämään yhteyttä toisiinsa puhelimien välityksellä, ihmisten liikkuminen isossa maassa oli pitkään muihin länsimaihin verrattuna alkeellista.

Autot alkoivat yleistyä Suomessa hitaasti 1930-luvulla. Ne olivat kuitenkin harvojen ylellisyyttä, sillä tieverkosto oli huono ja huoltopaikkoja oli vain taajamissa. Välimatkoja taitettiin vielä pitkälti hevosilla.

Elävä arkisto: Suomi oli 1930-luvulla ahkera, aurinkoinen ja autoistuva, mutta yhä hevosvetoinen

Vasta 1950-luvun lopulta lähtien auto alkoi olla koko kansan kulkuväline. Toden teolla autot yleistyivät 1960-luvulla kaupungistumisen myötä.

– Silloin syntyi uudenlaista liikehdintää, kun osa perheestä asui kaupungissa ja osa edelleen maaseudulla. Lisäksi maaseudulla palvelut karkasivat kauemmaksi. Tarvittiin auto ja hevonen tippui siinä vaiheessa kärryiltä, sanoo professori Karl-Erik Michelsen.

Auto

Koti täyttyi koneista

Sotien jälkeen elintaso nousi Suomessa nopeasti. Kaupungistuminen muutti koteja ja samalla koettiin uusi teknologian vyöry suomalaisten arkea helpottamaan. Viimeisintä huutoa olivat pesukoneet, jääkaapit, sähköliedet ja mankelit.

Elävä arkisto: Heikki ja Kaija: Sähkövispilä jouluksi

Urbaaneissa elinoloissa ei eletty enää luonnon armoilla, joten koteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.

– Keskuslämmitystä pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä innovaatioista. Kaikilla on lämmin, kun kellarissa lämmitetään vettä, sanoo professori Michelsen.

Kone on raaka peli

Teknologiasta puhutaan usein positiiviseen sävyyn. Kehitys vie kaikkea koko ajan parempaan ja ihmiset ovat onnellisempia. 1960- ja 70-luvuilla alkoi kuitenkin kuulua soraääniä. Todettiin, että ihannoidulla koneella on myös nurjat puolensa.

Vaihtoehtoliikkeet alkoivat ajaa vihreää vallankumousta. Nuoret halusivat palata luontoon.

– Filosofit ja yhteiskuntakriitikot alkoivat puhua, että ihmisen ei pitäisi olla niin naimisissa teknologian kanssa. Sanottiin, että kone on vain raaka peli ja pelkkää tuottavuutta. Samalla humanistiset ja inhimilliset arvot katoavat.

Kurssi kääntyi kuitenkin 1980-luvulle tultaessa. Yhteiskunnan ytimeen pääsivät 1950-luvulla syntyneet, jotka kasvoivat isovanhempiensa teknologisessa huumassa.

– He poimivat lapsuudestaan teknologiainnostuksensa. He hylkäsivät risuparrat ja Koijärviliikkeet ja alkoivat nauttia elämästä.

Mikroaaltouuni, solarium, cd-soitin ja tietokone. Uusia teknisiä vempaimia hankittiin kilvan koteihin.

”Missä olet?”

Teknologinen kehitys tekee kunnon harppauksen sadan vuoden sykleissä. Professori Karl-Erik Michelsenin mukaan edellinen osui 1990-luvulle. Tiedonvälityksessä oli jo totuteltu reaaliaikaisuuteen esimerkiksi käyttämällä teksti-tv:tä ja faksia. Olipa Suomessa kehitelty myös näköpuhelinta.

Elävä arkisto: Kotimainen näköpuhelin oli kaukonäköinen keksintö

Suomi oli 1990-luvulle tultaessa ollut teknologinen beesaaja, kun merkittäviä innovaatioita ei ollut syntynyt. Yhtäkkiä pohjoisen pikkuinen maa olikin kehityksen kärjessä ja suomalaiset saattoivat paukutella henkseleitään maailmalla Nokia-huumassa.

Elävä arkisto: Maailman ensimmäinen GSM-puhelu

Mukana liikkuva puhelin mullisti suomalaisten arkea, kun puhumaan pystyi melkein missä tahansa.

– Kun kännykät tulivat, yleinen kysymys oli, missä olet. Se oli jännä tietää, missä se kännykkä on. Nykyisin kysytään, onko hyvä tilanne tai aika puhua. Tiedetään, että ihminen voi liikkua missä vain.

Elävä arkisto: Matkapuhelinalan uranuurtaja Matti Makkonen oli tekstiviestin isä

Maailma avautui entisestään, kun internet alkoi levitä Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Valtion ja yhteiskunnan rajojen sisällä ollut koordinaatio hävisi ja kaikesta tuli globaalia. Suomi eli it-huumassa. Usko informaatioteknologiaan tuntui loppumattomalta.

Internet toi suomalaisille aivan uudenlaisen tavan välittää tietoa ja olla yhteyksissä ihmisiin esimerkiksi sähköpostin kautta.

– Internetiin syntyi maailma maailman sisään eli syntyi uusi yhteisöllisyys. Sitä kautta kehittyi sosiaalinen media.

Uusi pessimismi tulossa?

Kuinka monta megabittiä sulla on? Paljonko muistitilaa? Kuinka nopea nettiyhteys? Näitä kyseltiin 2000-luvun alussa. Kukaan ei puhunut teknologian nurjista puolista.

Milleniaalit eli vuosien 1980-2000 välissä syntyneiden sukupolvi on elänyt koko elämänsä kännyköiden ja internetin maailmassa. Professori Karl-Erik Michelsen ennustaa, että tälle teknologiahypelle on kasvamassa vastareaktio.

– Kun 1960- ja 70-luvuilla näkyi teknologian tuoma saastuminen, nyt se on vihapuhe. Viihteen ylitäyttämä elämä muuttuu hyödyttömäksi tai merkittömäksi, kun otat vain takapuolestasi selfieitä. On alettu puhua, mitä on arvokas elämä ja mistä onnellisuus muodostuu.

Vuonna 2017 suomalaiset ovat teknologian kanssa siirtymävaiheessa. Elämää voidaan hallita monella tapaa uusien innovaatioiden kautta, olipa kyseessä virtuaalitodellisuus tai sähkö.

– Pitkästä aikaa saadaan tehdä isompia valintoja. Haluammeko käyttää aurinkosähköä tai mennä laajennettuun todellisuuteen vai emme. Kumpi näistä arvomaailmoista sitten tulee voittamaan?

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tietovuoto

Ruotsissa tiedustelulaitos viestii avoimesti – HS:n tietovuoto-jutun kaltaiset "paljastukset" on jo kerrottu verkkosivuilla

Lähdesuoja

4 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää poliisin erityisestä kotietsinnästä

Lähdesuoja

Viestikoekeskus-jutussa epäiltynä ainakin Helsingin Sanomien toimittajia – Tutkinnanjohtaja: "Kysymyksessä on vakava asia"

Onnettomuudet

Matkustajajuna on suistunut moottoritielle Yhdysvalloissa – "useita kuolleita"