Raportti: Saamelaisten oikeudet toteutuvat huonosti

Kielivähemmistöjen asiaa ajavan ajatushautomon teettämä raportti perää Suomea parantamaan saamelaisten asemaa.

saamelaiset
Lastentarhanopettaja Sari Niemelä opettaa esikoululaisia saamenkielisessä Galdazat-päiväkotiryhmässä Rovaniemellä.
Lastentarhanopettaja Sari Niemelä opettaa esikoululaisia saamenkielisessä Galdazat-päiväkotiryhmässä Rovaniemellä.Antti Mikkola / Yle

Saamelaisten oikeudet toteutuvat tänä päivänä puutteellisesti, todetaan ajatushautomo Magman teettämässä raportissa Suomen saamelaispolitiikasta. Finlandssvenska institutet -nimisen järjestön ylläpitämä ajatushautomo sanoo, että eduskunta on viime vuosina tehnyt monia päätöksiä vastoin saamelaiskäräjien kanssa solmittuja sopimuksia ja suomalaista lainsäädäntöä.

Raportissa – tai pamfletissa, kuten Magma sitä myös kutsuu – FT Lia Markelin tarkastelee sitä, miten valtio ja kunnat suhtautuvat maan ainoaan alkuperäiskansaan, saamelaisiin. Vaikka saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnistettu ja tunnustettu jo 20 vuotta sitten, on edelleen saamelaisten oikeuksien toteutumisessa monia puutteita.

Vain noin 30% saamelaisista lapsista saa saamenkielistä opetusta saamelaisten kotiseutualueella. Lopulla 70 prosentilla, jotka asuvat kotiseutualueen ulkopuolella, on vain rajallinen mahdollisuus osallistua opetukseen omalla kielellään. Myös muut kielelliset oikeudet toteutuvat huonosti.

Vahvasti politisoitu kysymys, kuka on saamelainen

Pamfletin mukaan yksi suuri ongelma Suomessa on se, että monet kansanedustajat vastustavat voimakkaasti ILO 169-sopimuksen ratifiointia sekä yhteistä pohjoismaista saamelaissopimusta. Syy on määritelmässä, kuka on saamelainen Suomessa. Määrittelykysymyksessä eduskunnalla ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on asiasta erilainen näkemys kuin saamelaiskäräjillä.

Yksi seuraus tästä on, että viime vuosina saamelaiskäräjien legitimiteetti on kyseenalaistettu yhä voimakkaammin. Saamelaiskäräjiä ei aina tunnusteta saamelaisten viralliseksi elimeksi, ja sillä on hyvin vähän oikeaa valtaa. Tämä vaikuttaa siihen, että saamelaisten keskuudessa koetaan turhautumista ja marginalisoitumisen tunteita.

Konkreettisia ehdotuksia valtiolle

Raportissa kehotetaan Suomen viranomaisia

  • kunnioittamaan saamelaiskäräjien auktoriteettia saamelaisten virallisena elimenä,
  • myöntämään saamelaiskäräjille riittävät resurssit tehtävänsä suorittamiseen,
  • varaamaan riittävät resurssit saamelaisten kielten ja kulttuurin vahvistamiseksi, mm. vahvistaa opetusta saamen kielellä sekä lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta saamenkielellä sekä
  • panostamaan lapsiin ja nuoriin pitkäjänteisesti ja kasvattamaan mediatarjontaa nuorille.