1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. biopolttoaineet

Biojalostamot jäivät nuolemaan näppejään kehysriihessä – Mykkänen: Hankkeiden elinkelpoisuus ratkeaa kilpailulla

Hallitus tukee sähkö- ja kaasuautoilun yleistymistä, uusiutuvan energian tuotantoa sekä puurakentamista.

biopolttoaineet
Biopolttoainetehdas Lappeenrannassa.
Biopolttoainetehdas Lappeenrannassa.Markku Repo / UPM

Tieliikenteen biopolttoaineiden jalostamohankkeet jäivät vaille uusia investointitukia hallituksen kehysriihessä. Tätä voidaan pitää hienoisena yllätyksenä, kun otetaan huomioon hallituksen aiemmat linjaukset.

Vielä viime syksynä hallitus arvioi energia- ja ilmastostrategiassaan (siirryt toiseen palveluun), että uutta teknologiaa käyttävät biojalostamoinvestoinnit tarvitsisivat lähivuosina 40–50 miljoonan euron vuotuiset riskituet toteutuakseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että hallituksen omat biopolttoainetavoitteet vaatisivat yhteensä satojen miljoonien eurojen investointituet jalostamohankkeille.

Näin isot, tiedossa olevat, rahareiät kirjataan yleensä valtiontalouden kehyksiin, mutta puoliväliriihen päätöksissä biojalostamoista ei ole pukahdettu sanaakaan.

Kokoomuksen energiavastaava, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vahvistaa Ylelle puhelinhaastattelussa, että päätös biojalostamoiden tuista lykättiin tulevaisuuteen. Mykkäsen mielestä tukia ei välttämättä tarvita lainkaan.

– Investointien kuuluu kilpailla siitä, mikä niistä on elinkelpoinen. Uskon, että kun jakeluvelvoite säädetään 30 prosenttiin, meillä syntyy riittävät investoinnit suomalaiseen teknologiaan markkinaehtoisesti, Mykkänen sanoo.

Jakeluvelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että autoihin tankattavan polttoaineen täytyy sisältää 30 prosenttia biopolttoainetta vuoteen 2030 mennessä. Nyt biopolttoaineen osuus on noin 13,5 prosenttia.

Yle ei tavoittanut energiasta vastaavaa elinkeinoministeriä, Mika Lintilää (kesk.) kommentoimaan jalostamotukia.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että tukitoimien tarve riippuu siitä, millainen kysyntä sekoitevelvoitteella onnistutaan luomaan. Bernerin mukaan Suomi tavoittelee yhteistä biopolttoainevelvoitetta muiden Pohjoismaiden kanssa, jotta markkina olisi mahdollisimman laaja.

– Asiasta on neuvoteltu Suomen aloitteesta ensimmäisen kerran helmikuussa, ja neuvottelut jatkuvat näillä näkymin toukokuussa, kirjoittaa Berner sähköpostitse Ylelle.

Isot investoinnit edessä

Hallituksen tavoitteena on se, että jakeluvelvoite toteutettaisiin kotimaassa valmistetulla biopolttoaineella. Pelkona on ollut, että sekoitevelvoitteen asettaminen ilman investointitukia voisi johtaa siihen, että biopolttoainetta alettaisiin rahdata Suomeen ulkomailta.

Mykkänen ei näe tätä suurena uhkana. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Neste on rakentanut merkittävän biopolttoainetuotannon Suomeen markkinaehtoisesti.

– Osa varmasti investoidaan Suomeen ja osa ulkopuolelle. Uskon, että meillä on raaka-aineiden, osaamisen ja maailman kunnianhimoisimman jakeluvelvoitteen kautta selvä kotikenttäetu biojalostamoinvestoinneissa.

Nesteen ohella biopolttoaineita jalostavat Suomessa tällä haavaa UPM ja St1. Mikäli jakeluvelvoitteen biopolttoainemäärä tuotettaisiin kotimaassa, täytyisi nykyinen tuotantokapasiteetti liki tuplata 1,1 miljoonaan tonniin. TEM:n arvion mukaan investointikustannukset nousisivat arviolta 1,5 miljardiin euroon.

Paraikaa muun muassa kiinalaisomisteinen Kaidi pohtii biojalostamoinvestointia Kemiin. Mykkänen arvioi, että Kaidin hanketta on rakennettu ennen kaikkea jakeluvelvoitteen ja EU-tuen varaan. Kaidi on saanut Kemin Ajokseen kaavaillulle jalostamolle 89 miljoonan euron tuen EU:lta.

– En näe, että Kaidin suunnitelma perustuisi EU-tuen lisäksi laajoihin kansallisiin tukiin, Mykkänen sanoo.

Tukea sähkö- ja kaasuautoille

Kehysriihen isoimmaksi energialinjaukseksi jäi 100 miljoonan euron panostus sähkö- ja kaasuautoiluun, uusiutuvan energian tuotantoon ja puurakentamiseen vuosina 2018–2021.

Hallitus asetti energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi, että Suomessa olisi 250 000 sähköautoa ja 50 000 biokaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa arvioitiin, että tavoitteen toteuttaminen vaatisi juuri 100 miljoonan euron panostuksen valtiolta.

Vaihtoehtona ovat olleet esimerkiksi pienipäästöisen auton hankintatuki tai verohuojennukset. Liikenneministeri Bernerin mukaan päätös siitä, miten 100 miljoonan euron potti jakautuu, tehdään myöhemmin biotalousministeriryhmässä.

Ilmeisesti koko summa ei olisi käytettävissä sähkö- ja kaasuautojen määrän kasvattamiseen, vaan osa saattaa kanavoitua esimerkiksi tuulivoimatukeen uusiutuvan sähköntuotannon tulevan kilpailutuksen kautta.

Sähkö- ja kaasuautojen sekä biopolttoaineiden tavoitteena on vähentää Suomen tieliikenteen päästöt liki puoleen vuoteen 2030 mennessä. Bernerin mukaan liikenteen päästövähennystoimet päätetään parlamentaarisen liikennetyöryhmän esitysten pohjalta budjettiriihessä, elokuun lopulla.

Lue seuraavaksi